Bertil Alfred Sjöström
Bertil Alfred Sjöström (28. heinäkuuta 1879 Iisalmi – 12. helmikuuta 1945 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi ja Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori 1925–1945.[2][3]
Sjöström pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1898. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1901, molempien oikeuksien kandidaatiksi 1907, filosofian maisteriksi 1914 ja molempien oikeuksien lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1916. Varatuomarin arvo Sjöström sai 1909.[3]
Työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sjöström suoritti auskultoinnin Lappeen tuomiokunnassa Savitaipaleen ja Lemin käräjillä.[4] Työuransa Sjöström aloitti senaatin virkamiehenä ja Helsingin raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehenä. Vuonna 1917 hän oli lainvalmistelutoimikunnan jäsen, vuonna 1919 hänet nimitettiin Viipurin hovioikeuden oikeusneuvokseksi ja vuosina 1923-1924 hän toimi korkeimman oikeuden apujäsenenä. Hän teki useita ulkomaan opintomatkoja, muun muassa Leipzigiin, Berliiniin, Kööpenhaminaan, Tukholmaan ja Pariisiin. Siviilioikeuden dosenttina vuodesta 1917 toiminut Sjöström siirtyi kokonaan akateemiselle uralle 1920-luvulla, mutta paneutui tutkijanakin varsin käytännöllisiin kysymyksiin. Prosessioikeuden ohella hänet tunnettiin tekijänoikeuden asiantuntijana. Sjöström toimi tiedekuntansa varadekaanina ja dekaanina ja osallistui alansa ruotsin- ja suomenkielisten järjestöjen toimintaan.[1][4]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sjöströmin vanhemmat olivat ylitarkastaja Alfred Wilhelm Sjöström ja Sigrid Lagus. Sjöströmin puoliso vuodesta 1920 oli Toini Julia Haapanen.[1][3] Hänen poikansa on Teknillisen korkeakoulun professori ja puukemian uranuurtaja Eero Sjöström.[5]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Om tredskodom enligt finsk och svensk civilprocessrätt, 1916
- Om formell processledning vid underrätt i tviste- och brottmål, 1925
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Timo Kautto: Bertil Sjöström (1879-1945). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 94-95. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1541
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 406. Tammi, 1951.
- ↑ [ https://runeberg.org/kuka/1978/0917.html Kuka kukin on 1978, s. 917]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
