Berta Edelfelt
| Berta Edelfelt | |
|---|---|
 Berta Edelfelt, Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1884. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Berta Carolina Edelfelt |
| Syntynyt | 7. maaliskuuta 1869 Helsinki |
| Kuollut | 4. helmikuuta 1934 (64 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | opettaja ja kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Berta Carolina Edelfelt (7. maaliskuuta 1869 Helsinki – 4. helmikuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.[1][2]
Työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Berta Edelfeltin isä oli arkkitehti ja Rakennushallituksen ylijohtaja Carl Albert Edelfelt. Edelfelt kävi Helsingissä ruotsalaisen jatko-opiston ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1887. Käytännölliset opettajakokeet hän suoritti 1889.[2]
Edelfelt toimi vuodesta 1895 alkaen Helsingissä ruotsinopettajana Privata svenska flickskolan i Helsingfors -tyttökoulussa ja johti siskonsa Annie Edelfeltin kanssa vuodesta 1887 oppikouluun valmistavaa säätyläisten lastenkoulua.[1]
Berta Edelfelt oli taidemaalari Albert Edelfeltin sisar. Hän julkaisi veljensä äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1873–1901 lähettämiä kirjeitä viitenä kokoelmana 1917–1930.[1] Kokoelmat sisälsivät vain valittuja otteita kirjeistä. Taidehistorioitsija Anna Kortelainen onkin myöhemmin arvostellut Berta Edelfeltiä pyrkimyksestä luoda veljensä ympärille Edelfelt-myyttiä. Berta Edelfelt luovutti kirjeet Svenska litteratursällskapetin arkistoon.[3] Berta Edelfelt julkaisi 1920 myös äitinsä elämäkerran.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ur Albert Edelfelts brev : drotting Blanca och hertig Carl samt några andra tavlor, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1917
- Ur Albert Edelfelts brev : resor och intryck, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1921
- Alexandra Edelfelt : en levnadsteckning byggd på traditioner, minnen och brev. Schildt, Helsingfors 1920, 2. ja 3. painos 1922
- Ur en gammal dagbok : en episod i J. L. Runebergs liv ; med en inledning av Werner Söderhjelm. Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä Vanhan päivänkirjan lehtiä : episodi J. L. Runebergin elämästä ; johdannon kirjoittanut Werner Söderhjelm. Otava 1922)
- Dikter från främmande land i fri översättning. Schildt, Helsingfors 1923
- Liv och arbete : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1926
- Middagshöjd : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1928
- Kring sekelskiftet : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1930
- Sophie Mannerheim : en levnadsteckning. Schildt, Helsingfors 1932 (suomeksi nimellä Sophie Mannerheim : elämänkuvaus, suom. Kersti Bergroth ja Elsa Hästesko. WSOY 1932)
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Granbergin palkinto 1921
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berta Edelfelt SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)[vanhentunut linkki]
- Kirsi Tuohela : Ihminen ja ensyklopedia, Anna Kortelaisen toimittaman teoksen Niin kutsuttu sydämeni. Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873-1901. Kirja-arvostelu, Agricolan kirja-arvostelut 7.3.2002.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Edelfelt, Berta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c Kuolleita, Aamulehti, 06.02.1934, nro 35, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Berta Edelfeltin e-kirjoja Projekti Lönnrotista sekä Project Gutenbergistä
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
