Bernard Dadié

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bernard Dadié
Elämä
Syntynyt
Kuollut
View and modify data on Wikidata (103 vuotta) [1]
Kansalaisuus
Koulutus
École normale William-Ponty [4]View and modify data on Wikidata
Ammatit
Isä
Gabriel Dadié [8]View and modify data on Wikidata
Muita tietoja
Jäsen
Académie des sciences d'outre-mer (käännä suomeksi) [9]View and modify data on Wikidata
Palkinnot
Grand prix littéraire d'Afrique noire ()View and modify data on Wikidata

Bernard Binlin Dadié (10. tammikuuta 1916 Assinie9. maaliskuuta 2019 Abidjan) oli norsunluurannikkolainen kirjailija ja poliitikko.

Dadié kasvoi katolisessa perheessä ja muutti etunimensä kasteen yhteydessä Koffista Bernardiksi. Hän kävi alakoulun Grand-Bassamissa ja yläkoulun Bingervillessä. Dadién kouluaikana kirjoittamaa näytelmää Les villes (1933) pidetään Saharan eteläpuolisen ranskankielisen Afrikan ensimmäisenä teatterikappaleena.[10]

Dadié opiskeli vuodesta 1934 Senegalissa William Pontyn normaalikoulussa ja valmistui hallintovirkailijaksi vuonna 1936. Hän kuului Ranskan Länsi-Afrikan sivistyneistön ensimmäiseen sukupolveen. Opiskeluaikanaan Dadié kirjoitti näytelmän Assémien Déhylé, roi du Sanwi (1936), jota esitettiin Dakarissa ja Pariisissa. Hän työskenteli kouluhallinnon johtajana Ranskan mustan Afrikan instituutissa vuosina 1936–1947.[10]

Dadié ryhtyi 1940-luvulla kirjoittamaan runoja, joita hän julkaisi kokoelmina Afrique debout! (1950), La ronde des jours (1954) ja Hommes de tous les continents (1967). Hän osallistui négritude-liikkeeseen ja oli mukana Alioune Diopin perustamassa Présence Africaine -kulttuurilehdessä. Dadié palasi vuonna 1947 Norsunluurannikolle, jossa hän työskenteli tiedotuslaitoksen palveluksessa. Dadié toimi myös Rassemblement démocratique africain -järjestöön kuuluneen Norsunluurannikon demokraattisen puolueen lehdistösihteerinä ja oli siksi vangittuna helmikuusta 1949 maaliskuuhun 1950. Dadién vankilamuistelmat Carnets de prison julkaistiin vuonna 1981.[10]

Dadié keräsi kansansatuja ja tarinoita ja julkaisi niitä kokoelmina Légendes africaines (1954), Le pagne noir (1955) ja Contes de Koutou-as-Samala (1982). Hän jatkoi myös teatteriharrastustaan ja oli vuonna 1953 mukana perustamassa Norsunluurannikon kulttuuri- ja kansanperinnekeskusta. Vuodesta 1957 lähtien Dadié työskenteli Norsunluurannikon koulu- ja kulttuurihallinnossa ja vuosina 1977–1986 hän toimi maan kulttuuri- ja tiedotusministerinä. Hän julkaisi romaanit Climbié (1956), Les jambes du fils de Dieu (1980) ja Commandant Taureault et ses nègres (1980) sekä kuusi näytelmää. Dadién ulkomaanmatkat tuottivat matkakuvaukset Un nègre à Paris (1959), Patron de New York (1964) ja La ville où nul ne meurt (1968).[10][11]

Dadién teosten teemat liittyvät hänen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen ajatteluunsa. Niissä keskeisellä sijalla on kolonialismin kritiikki. Dadié sai Grand prix littéraire d’Afrique noire -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965.[10][11]

Suomennettu tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Kolme muukalaista" teoksessa Afrikka kertoo. Tammi, 1962.
  1. https://dicocitations.lemonde.fr/biographie/7069/Bernard_Dadie.php. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b (fr) BabelioView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. http://www.presenceafricaine.com/33_dadie-bernard. Tieto on haettu Wikidatasta.
  5. https://abidjan.net/qui/profil.asp?id=10. Tieto on haettu Wikidatasta.
  6. The Fine Art ArchiveView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  7. https://fr.wikipedia.org/wiki/Bernard_Dadi%C3%A9#:~:text=Bernard%20Binlin%20Dadi%C3%A9%20(nom%20complet,dans%20une%20clinique%20%C3%A0%20Abidjan.. Tieto on haettu Wikidatasta.
  8. http://www.colby.edu/french/fr128/cldelano/biographie.htm. Tieto on haettu Wikidatasta.
  9. https://www.ascad.ci/web/membreascad/monsieur-binlin-bernard-dadi059/2. Tieto on haettu Wikidatasta.
  10. a b c d e Dictionary of African Biography, s. 153–154. New York: Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-538207-5
  11. a b Gikandi, Simon (ed.): Encyclopedia of African Literature, s. 183–187. London: Routledge, 2003. ISBN 0-415-23019-5