Berliinin edustajainhuone

Berliinin edustajainhuone
Tyyppi
Tyyppi	yksikamarinen
Edustajia	160 Parlamentin nykyinen koostumus puolueittain.
Kokouspaikka
Edustajainhuone sijaitsee entisessä Preussin maapäivien rakennuksessa.

Berliinin edustajainhuone (saks. Abgeordnetenhaus von Berlin) on Saksan Berliinin osavaltion parlamentti kaupunkiosavaltion perustuslain mukaan. Vuonna 1993 parlamentti muutti Rathaus Schönebergistä nykyiseen taloonsa Mitten alueelle, joka oli vuoteen 1934 asti Preussin maapäivien kotipaikka.

Historia

Preussin maapäivien rakennusta sisältä.

Edustajainhuone perustettiin uudella Länsi-Berliinin perustuslailla vuonna 1951. Se korvasi entisen kaupungin lainsäätäjän nimeltä Stadtverordnetenversammlung, joka perustettiin Preussin uudistuksissa vuonna 1808 ja joka perustettiin uudelleen liittolaisten aloittamilla valtionvaaleilla 1946.

Vuosina 1951–1990 Edustajainhuone oli rajoitetun autonomian parlamentti, koska liittoutuneiden valvontaneuvosto vaati, että kaikki sen lainsäädäntö ja sen vaalit, kuten pormestareiden ja senaattoreiden (tuolloin vielä pormestarin valitsemat ja vielä nimeämät) vaativat liittoutuneiden vahvistukseen tai hylkäämiseen. Käytännössä länsiliittoutuneet eivät kuitenkaan enää Saksan liittotasavallan itsenäistyttyä juuri puuttuneet Länsi-Berliinin hallintoon, vaikka yhä ylläpitivätkin siellä sotaväenosastoja. Länsi-Berliinillä oli siis edustajainhuoneensa ja pormestarinsa, jotka päättivät myös lainsäädännöstä, mutta periaatteessa toimivat vain liittoutuneiden suostumuksella.

Vuonna 1971 länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto tekivät Länsi-Berliinin asemaa koskevan neljän vallan sopimuksen, jolla kaupungin laillista asemaa pyrittiin edes jossakin määrin selkiyttämään. Sen mukaan Länsi-Berliiniä ei pidetty osana Saksan liittotasavaltaa, mutta tunnustettiin sen ja liittotasavallan välinen ”läheinen yhteys”. Sopimuksella pyrittiin myös varmistamaan kulkuyhteydet Länsi-Berliinin ja Saksan liittotasavallan välillä. Kansainvälisistä sopimuksista seurasi kuitenkin, että Saksan liittotasavallan perustuslaki (Grundgesetz) ei ollut voimassa Länsi-Berliinissä. Myöskään mitkään liittopäivien säätämät lait eivät tulleet voimaan Länsi-Berliinissä, ennen kuin Länsi-Berliinin edustajainhuone oli ne erikseen hyväksynyt. Länsi-Berliinistä valittiin edustajia liittopäiville, mutta näillä edustajilla ei ollut siellä äänioikeutta.

Saksojen jälleenyhdistymisen johdosta myös Berliini uudelleenyhdistyi ja kaupungista tuli yksi maan osavaltioista. Edustajainhuoneesta tuli yhdistetyn Berliinin parlamentti.

Senaatti

Berliinin osavaltion hallitusta kutsutaan senaatiksi ja senaatin on nautittava edustajainhuoneen luottamusta. Senaatti koostuu osavaltion valtiopäämiehenä toimivana pormestarista (saks. Bürgermeister) sekä kymmenestä senaattorista. Vaalien jälkeen pormestari nimittää senaattorit hallitukselleen ja hän nimittää kaksi heistä varapormestareiksi. Senaattori vastaa siis asemaltaan ministeriä ja jokaisella senaattorilla on oma osasto, nimeltään senaatin hallinto (esimerkiksi Senaatin terveys- ja sosiaalihallinto).Pormestarin osastoa kutsutaan senaatin kansliaksi. Senaatilla on kokous joka tiistai Berliinin raatihuoneella ja lehdistötilaisuus pidetään kokouksen jälkeen. Tämä on tapaaminen radioasemien, televisioasemien ja sanomalehtien toimittajille.

Vaalit

Yhden edustajan vaalipiirien voittajat puoleittain vuoden 2016 osavaltiovaaleissa.

Berliinin edustajainhuone valitaan viiden vuoden välein yleisellä, vapaalla, salaisella ja suoralla vaaleilla suhteellisen edustuksen periaatteen mukaisesti. Se koostuu vähintään 130 edustajasta, joista 78 on valittu enemmistövaalitavalla suoraan yhden edustajan vaalipiireistä (jotka on jaettu maan kaupunginosien kesken) ja 52 epäsuorasti osavaltion- tai kaupungin piirien puoluelistoilta. Jos puolue saa voittaa enemmän edustajia yhden edustajan vaalipiireistä kuin sen kokonaisosuus äänistä oikeuttaisi, niin Edustajainhuoneen koko kasvaa näiden ylimandaattien vuoksi. Tämän takia edustajainhuoneessa on usein enemmän edustajia kuin 130:n vähimmäismäärä.

Aiheesta muualla

• Edustajainhuoneen viralliset sivut (saksaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Berlin.de: Das Abgeordnetenhaus (saksaksi)

Saksan osavaltioparlamentit

• Ala-Saksin maapäivät
• Baden-Württembergin maapäivät
• Baijerin maapäivät
• Berliinin edustajainhuone
• Brandenburgin maapäivät
• Bremische Bürgerschaft
• Hamburgische Bürgerschaft
• Hessenin maapäivät
• Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivät
• Nordrhein-Westfalenin maapäivät
• Rheinland-Pfalzin maapäivät
• Saarlandin maapäivät
• Saksin maapäivät
• Saksi-Anhaltin maapäivät
• Schleswig-Holsteinin maapäivät
• Thüringenin maapäivät