Bergengren
Bergengren on Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitettu aatelissuku numero 509 ja 1298. Suku on lähtöisin norrköpingistä, missä Anund Thorsson oli pormestarina 1500-luvun jälkipuoliskolla. Myös hänen poikansa Göran mainitaan kaupungin pormestarina vuonna 1618. Anund Göransson (1596–1651) työskenteli kuparikaivosten konttorissa Tukholmassa ja vuodesta 1629 amiraliteetin kirjanpitäjänä. Hänestä tuli kruunun kuparikauppias Stora Kopparberg -kaivoksilla vuonna 1633 ja kaivoksen tarkastaja 1639. Hänet aateloitiin 1650.[1]Georg Bergengren (1659–1710) oli nuorempana matkustellut viiden vuoden ajan Italiassa, Saksassa ja Hollannissa tutustumassa sotavoimien uudistuksiin. Palattuaan Ruotsiin hänestä tuli eversti, Ranskan lähettiläs Augustin Leijonsköldin sihteeri ja sitten kuninkaallisen kanslian kanslisti. Palveltuaan kuninkaallista neuvostoa ja sotamarsalkka Jacob Johan Hastferia Bergengren nimitettiin Riikaan kenraalikuvernöörin kansliaan, missä tuli sihteeriksi 1690. Hänet aateloitiin 1692 ja hän kuoli Riian piirityksessä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anrep, G.: Svenska Adelns Ättar-taflot. (Osa 1) Stockholm: P.A.Norstedt & Söner, 1858. (ruotsiksi)