Benjamin Ajo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Benjamin Ajo (17. marraskuuta 1868 Ylitornio19. huhtikuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen asemapäällikkö ja suomentaja.[1][2][3]

Benjamin Ajon vanhemmat olivat talollinen Isak Vilhelm Pirjetä ja Anna Margareta Ajo. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun yksityislyseosta 1887.[1][2][3]

Ajo tuli valtionrautateiden palvelukseen 1888. Hän toimi kirjurina Sörnäisten asemalla vuodesta 1891 alkaen ja 1. kirjurina Tampereella vuodesta 1896. Ajo oli asemapäällikkönä Otalammilla 1901–1906, Tohmajärvellä 1906–1907, Urjalassa 1907–1927 ja Hämeenlinnassa 1927–1934. Hän jäi eläkkeelle 1934 ja muutti sitten Helsinkiin.[1][2][3]

Ajo oli useita vuosia Urjalan kunnanvaltuuston jäsenenä ja Urjalan säästöpankin konttorin johtajana ja oli mukana perustamassa Urjalan suojeluskuntaa. Hän toimi useita vuosia Asemapäällikköyhdistyksen puheenjohtajana ja oli yhdistyksen kunniajäsen. Hän suomensi useita teoksia ja kirjoitti eri julkaisuihin suomalaisuus-, raittius- ja heimokysymysasioista. Ajo oli myös mukana perustamassa useita kirjastoja. Sortovuosina 1900-luvun alussa hän oli mukana harjoittamassa passiivista vastarintaa ja myöhemmin oli ajamassa Karjalan pakolaisten asiaa. Ajo oli Karjalan Sivistysseuran ainaisjäsen seuran perustamisesta lähtien. Ajo teki useita opintomatkoja moniin Europan maihin.[2][4][3]

Benjamin Ajo oli naimisissa 1897–1935 Emilia Wilhelmina Erikssonin (k. 1935) kanssa.[1]

  • Carl Boberg : Miksi aijot?: nuorison tärkein kysymys: moniaita nuorille omistamia mietteitä. Lähetyskirjakauppa, Helsinki 1894
  • Agnes Vollmar : Mummu: kertomus nuorille ja vanhoille; suom. Benjamin Ajo ja Abel Fabian Raunio. Lähetyskirjakauppa, Helsinki 1894, 2. painos 1903
  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. a b c d Päivästä päivään 70 v., Helsingin Sanomat, 17.11.1938, nro 311, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. a b c d Henkilötietoja. 70 vuotta, Uusi Suomi, 17.11.1938, nro 311, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Vuosia täyttänyt heimoystävä, Viena-Aunus, 12.12.1938, nro 12, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Benjamin Ajon lehtiartikkeleita nimellä Benj. Ajo: