Belgiansininen
| Belgiansininen | |
|---|---|
 |
|
| Käyttötarkoitus: | liharotu |
| Alkuperä ja nimet | |
| Alkuperämaa: | Belgia |
| Rodun syntyaika: | 1800-luku |
| Polveutuminen: | paikalliset kannat ja shorthorn; ehkä charolais |
| Kantakirja perustettu: | 1973 |
| Muita nimityksiä: | Belgian Blue, Blue Pied, Blanc Bleu Belge, Race de la Moyenne et Haute Belgique |
| Esiintyminen | |
| Merkitys Suomessa: | Lihajalostajien toimesta kielletty |
| Ominaisuudet | |
| Sarvet: | sarvellinen |
| Paino: |
sonnit 1 300 kg, lehmät 700 kg |
| Värit: | valkoinen, sinimusta, kirjava |
| Teuraana: | jopa 80 % |
| Aiheesta muualla | |
Belgiansininen on lihakarjarotu, joka on kehitetty lähinnä keskisessä ja itäisessä osassa Belgiaa. Eläin on pienipäinen ja rakenteeltaan sirohkoluinen, mutta lihasmassaa on runsaasti; sen teurasprosentti voi olla jopa 80 prosenttia[1] (muilla roduilla parhaimmillaankin noin 65 prosenttia[2]). Erityisen silmiinpistävä piirre on niin sanottu kaksoislihaksikkuus. Rotu on saanut nimensä väristään, joka on valkoisen ja sinimustan kirjava.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgiansininen kehittyi Belgian keski- ja yläosissa 1800-luvulla, kun paikallista karjaa risteytettiin brittiläisten shorthorn-rodun ja mahdollisesti charolais-rodun kanssa. Alun perin rodussa oli sekä lypsy- että lihalinja. Nykymuotoonsa rodun kehitti 1950-luvulla professori Hanset, joka työskenteli Liègen provinssissa keinosiemennyskeskuksessa.[3][4]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin rotu on hyvin pitkälle jalostettu, mistä on syntynyt eläimen terveydelle vakavia ongelmia. Lihasmassa on niin suuri, etteivät eläimen luut välttämättä kestä sitä. Vasikat ovat syntyessään pieniä ja siroja ja risteytyskäytössä syntyvät helposti, minkä vuoksi belgiansininen on erittäin suosittu rotu risteytykseen. Suurimmat ongelmat poikimisessa johtuvat kuitenkin emon suurista peräpään lihaksista eli poikimavaikeuksia on ainoastaan puhdasrotuisilla. Hyvin usein ensimmäistä kertaa poikivalle emolle joudutaan tekemään keisarileikkaus. Kaksoislihaksisuus periytyy risteytysjälkeläisiin.[5][6]
Liha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksoislihaksikkuuden aiheuttaa poikkeama myostatiinihormonin tuotantoon vaikuttavassa geenissä. Muuntunut myostatiini ei kykene normaalilla tavalla rajoittamaan lihaskasvua. Mutaatio säilytetään rodussa linjajalostuksella. Se häiritsee myös rasvan varastoitumista, mistä johtuen rodun liha on erittäin vähärasvaista.[7]
Eurooppalaisten kokkien järjestö Euro-Toques ilmoitti vuonna 1998 boikotoivansa rodun lihaa gastronomisesti turhana tuotteena.[8]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgiansinistä kasvatetaan ympäri maailmaa muun muassa Euroopassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa.[9] Suomessa rotua käytetään risteytyskäyttöön, mutta puhdasrotuisia eläimiä Suomessa ei ole. Rodun eläimiä ja alkioita ei ole tuotu Suomeen.[5] Suomen Eläinlääkäriliitto, MTK ja monet muut järjestöt ovat ottaneet kielteisen kannan rodun kasvattamisesta Suomessa.[5][6][10] Rodun lihaa myydään Suomessakin, ja sitä tuodaan Suomeen paljon Brasiliasta ja jonkin verran EU:n alueelta, mutta rodun nimeä ei mainita lihaa myytäessä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huuskonen, Arto (Toim.): Kasvu 14 – Kehitystä naudanlihantuotantoon II. MTT, 2011. ISBN 978-952-487-313-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 6.7.2019).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Boeuf Blanc Bleu Belge – The Belgian Blue Beef Breed La Gantoise. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ Pitkonen, Maija: Maitorotuisten sonnien ja hiehojen teurasluokitukseen ja ruhopainoon vaikuttavia tekijöitä, s. 21. Hyvinkää: Laurea-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.7.2019).
- ↑ Belgian Blue Beef – Origin and evolution of the breed Herd-Book. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ Belgian Blue Cattle Breed Information Roysfarm. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c Lahti, Päivi & Sario, Kirsi: Belgian sininen -rodun tuonti ja jalostaminen Suomessa estettävä Suomen Eläinlääkäriliitto ry. 3.5.2011. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ a b Belgian sininen rotu huolestuttaa ruotsin lihakarjankasvattajia Ruokatieto Yhdistys ry . 5.2.1997 . Arkistoitu 6.7.2019 . Viitattu 6.7.2019 .
- ↑ Kehitystä naudanlihantuotantoon II, s. 56–58
- ↑ Eurokokit boikotoivat belgian sinisen lihaa Ruokatieto Yhdistys ry. 23.11.1998. Arkistoitu 6.7.2019. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Cattle Breeds – Belgian Blue TheCattleSite. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ Kivirinta, Tuure: Keisarileikkaus on Belgian nautatiloilla arkipäivää Maaseudun Tulevaisuus. 15.04.2014. Arkistoitu 6.7.2019. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- ↑ Pulliainen, Erkki & Hemilä, Kalevi: Kirjallinen kysymys 673 – Belginan sininen -lihakarjarodun ja sen risteytyksen lihan tuomisesta Suomeen Eduskunta. 4.6.1998. Viitattu 6.7.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgiansininen Wikimedia Commonsissa
- About the Breed Belgian Blues Cattle Society Australia. Viitattu 6.7.2019 (englanniksi).
- Belgian sinistä nautaa ei haluta Suomeen Turun Sanomat. 27.1.1999. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 6.7.2019.