Beirutin räjähdykset 2020
| Beirutin räjähdykset 2020 | |
|---|---|
 Beirutin satama räjähdysten jälkeen. |
|
| Päivämäärä | 4. elokuuta 2020 |
| Kellonaika | n. 18.00–19.00 |
| Tapahtumapaikka | Beirut, Libanon |
| Syy | ei tiedossa |
| Kuolleita | ainakin 190[1] |
| Kadonneita | 3[2] |
| Loukkaantuneita | ainakin 6 000[1] |
| Omaisuusvahinko | Yli 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria |
Beirutin räjähdykset tapahtuivat Libanonin pääkaupungissa Beirutissa 4. elokuuta 2020. Räjähdyksiä oli kaksi ja ne tapahtuivat Beirutin satama-alueella.[3][4] Suuremman räjähdyksen aiheutti satamaan varastoitu ammoniumnitraattilasti. Sen luultavasti aiheutti pienempi räjähdys. [5] Pienemmän räjähdyksen laukaisijasta ei ole varmaa tietoa.[6]
Laajoja alueita Beirutin kaupungista raunioittanut räjähdys oli voimakkuudeltaan suurimpia, jonka ihminen on saanut aikaan ilman ydinlatausta. Sen aiheuttama paineaalto ja ääni tuntuivat liki 200 kilometrin päässä Kyproksella saakka.[7][8]
Räjähdykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räjähdyksiä tapahtui kaksi. Ensimmäinen niistä nostatti savua ja aiheutti valoilmiöitä, jotka muistuttivat ilotulitteita.[9] Toinen räjähdys tapahtui hetkeä myöhemmin ja aiheutti suurimman osan tuhoista. Se tuhosi koko satama-alueen ja suurimman osan lähialueen rakennuksista. Räjähdys aiheutti vaurioita puolen Beirutin alueella. Myös Suomen suurlähetystö, joka sijaitsi kahden kilometrin päässä räjähdyspaikasta, vaurioitui käyttökelvottomaksi.[10][7] Sen työntekijät selvisivät kuitenkin ilman vammoja.[3] Toisen räjähdyksen seurauksena syntyi lisäksi paineaalto, joka ulottui jopa 240 kilometrin päähän räjähdyspaikasta.[11] Isomman räjähdyksen voima vastasi 240–400 TNT-tonnia.[12] Sheffieldin yliopiston mukaan räjähdyksen energia oli 500 TNT-tonnia, järkevänä ylärajana 1,1 kilotonnia.[13]
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satamaan oli varastoitu 2 750 tonnia ammoniumnitraattia kuuden vuoden ajan ilman turvatoimia.[14][3] Ammoniumnitraatti oli peräisin venäläisestä MV Rhosus -nimisestä laivasta. Laivan omisti venäläinen liikemies Igor Gretšuškin.[15] Moldovan lipun alla purjehtinut alus saapui Beirutiin syksyllä 2013. Erään tiedon mukaan laiva olisi saapunut Beirutiin teknisten ongelmien takia, ja sataman tarkastajat olisivat todenneet aluksen merikelvottomaksi.[16] Toisen tiedon mukaan satama takavarikoi aluksen, koska se ei maksanut satamamaksuja.
Satama ei antanut aluksen lähteä ja alus viipyi satamassa melkein vuoden. Miehistö valitti kohtelustaan, koska omistaja ei maksanut palkkoja edes ruokaa varten.[17] Laivan omistajayhtiö teki konkurssin ja unohti laivan lasteineen. Miehistö myi polttoaineen ja jätti laivan. Ammoniumnitraattilastin pois hakeminen ei kiinnostanut ketään sataman ulkopuolista.[18]
Ammoniumnitraatti purettiin laivasta ja siirrettiin sataman varastoalueelle vuonna 2014 oikeuden päätöksellä.[19] Laiva upposi lähelle satamaa.[15] Sataman viranomaiset tiesivät lastin aiheuttamasta vaarasta.[20] Tulliviranomaiset yrittivät kuusi vuotta tuloksetta saada siirrätettyä lastia pois satamasta.[20][21][22][23] Libanonin presidentti Michel Aoun sai tiedon lastista 20. heinäkuuta 2020, mutta hänellä ei ollut valtuuksia käskeä virkamiehiä poistamaan ammoniumnitraattia satamasta.[24]
Muutama päivä ennen räjähdystä kolme työntekijää korjasi tuomari Ghassan Oueidatin määräyksellä varastorakennuksen rikkinäistä ovea, seinässä olevaa reikää ja varmisti, että ovet olivat lukitut. Tarkoitus oli suojella varaston sisältöä varkailta. Muutama tunti työntekijöiden lähdön jälkeen varastossa syttyi tulipalo. Palomiehet eivät kyenneet sammuttamaan varaston sisällä olevaa paloa, koska varaston ovet olivat ohjeiden mukaan huolellisesti lukitut. Ne joilla avaimet olivat, olivat lähteneet kotiinsa ennen paloa. Varastossa oli ammoniumnitraatin lisäksi myös ilotulitteita, polttoöljyä ja sytytyslankaa. On mahdollista, että varaston korjaamiseen liittynyt hitsaaminen olisi aiheuttanut kipinöitä, jotka saivat aikaan palon.[25][26]
Donald Trump on sanonut räjähdystä pommi-iskuksi, mutta Yhdysvaltain puolustushallinto ja Libanonin viranomaiset ovat kiistäneet tämän.[27]
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ammoniumnitraatti ei ole palava aine, mutta se kiihdyttää muiden aineiden palamista. Puhdas ammoniumnitraatti voi tietyissä oloissa kuitenkin räjähtää. Räjähdyksen mahdollisuutta voi lisätä voimakas kuumentuminen esimerkiksi tulipalon vuoksi.[7]
Aineelliset tuhot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdys tapahtui sataman varastossa viljasiilon vieressä. Varastorakennus hajosi täysin ja lensi ilmaan.
Lisäksi räjähdys kaivoi laituriin noin 140 metrin läpimittaisen kuopan, jonka meri osin täytti.[28] Viereinen varastorakennus tuhoutui maan tasalle. Viljasiilo säilyi pystyssä, mutta sen räjähdyksen puoleinen seinä vaurioitui ja valutti viljan maahan.[14]
Lähes täydellinen tuho ulottui noin 300–1000 metrin päähän. 500 metrin päässä olevat satamahallit romahtivat.[29] 1,6 kilometrin päässä romahti rakennuksia, ja ihmisiä vammautui. Pahimmat tuhot ulottuivat kauemmas rannan suuntaisesti kuin sisämaahan.[30] 3,2 kilometrin päässä asunnot vaurioituivat, rappausta rapisi katosta ja ikkunat särkyivät sirpaleiksi.[31] Pahoja vaurioita aiheutui viiden-kuuden kilometrin päässäkin, ikkunoita rikkoutui, seiniä sortui, autoja kaatui ja ovia lensi pois paikoiltaan.[32][33] Etelä-Korean lähetystöstä särkyivät ikkunat 7,3 km päässä räjähdyspaikasta.[34] 9–10 km päässä olleen Beirutin lentoaseman ikkunoita särkyi.[35] Lieviä rakennusvaurioita oli jopa 10–15 km päässä.[36] Ikkunoita särkyi tai halkeili vielä 24 km päässä.[37] Räjähdys kuului 26 km päähän.[38] Räjähdys aiheutti maanjäristyksen, jonka voima oli ainakin 3,3, jopa 4,5 Richterin asteikolla.[39][40]
Osa räjähdyksissä vaurioituneista viljasiiloista sortui lähes päivälleen kaksi vuotta katastrofin jälkeen 31. heinäkuuta 2022. Sortuma aiheutti suuren savu- ja pölypilven Beirutin alueelle, mutta siitä ei viranomaisten mukaan aiheutunut henkilövahinkoja. Osassa siiloista oli noin kolmen viikon ajan ollut tulipalo, joka oli syttynyt, kun niissä jäljellä ollut vilja oli alkanut käydä. Tulipalon sammutustyöt oli jouduttu keskeyttämään sortumavaaran vuoksi.[41]
Henkilövahingot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainakin 154 ihmistä kuoli ja ainakin 5 000 loukkaantui.[14] Monet kuolleista olivat sataman ja tullin työntekijöitä, jotka sinkoutuivat räjähdysten voimasta mereen.[7] Suurin osa loukkaantumisista on johtunut paineaallon rikkomien ikkunoiden lasinsiruista.[11] Loukkaantuneiden suuren määrän vuoksi monet Beirutin sairaalat täyttyivät, eivätkä kaikki apua tarvitsevat saaneet hoitoa.[35] Etsinnät raunioissa lopetettiin 6. syyskuuta 2020.[42]
Suomen ulkoministeriön mukaan Libanoniin oli elokuun alussa tehnyt matkustusilmoituksen 40 suomalaista, ja näistä 12 oli ilmoittanut oleskelevansa Beirutissa. Lievästi loukkaantuneiden joukossa oli yksi suomalainen.[7]
Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatio UNIFIL tiedotti, että sen rauhanturvaajia loukkaantui räjähdyksessä, osa heistä vakavasti. Loukkaantuneiden rauhanturvaajien tarkkaa määrää ei kerrottu. Libanonissa olleista suomalaisista rauhanturvaajista kukaan ei loukkaantunut. Beirutin satamassa ankkuroituna ollut, UNIFIL-joukkojen käytössä ollut laiva vaurioitui.[7]
Taloudelliset tappiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 300 000 ihmistä jäi kodittomiksi. Räjähdys aiheutti arvion mukaan noin 2,5–4,2 miljardin euron vahingot.[35]
Reaktiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Libanonin pääministeri Hassan Diab ilmoitti, että räjähdysten jälkeinen päivä tulee olemaan kansallinen surupäivä.[43] Beirutin pormestari Marwan Abboud murtui kyyneliin suorassa televisiolähetyksessä ja kuvaili tapahtumia kansalliseksi katastrofiksi ja vertasi niitä Hiroshiman ja Nagasakin pommituksiin.[9] Suomen pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö esittivät surunvalittelunsa Twitterissä.[3][44] Ulkoministeri Pekka Haavisto vakuutti, että Suomi tulee tavalla tai toisella auttamaan Libanonia avustus- ja jälleenrakennustöissä. Tähän voidaan Haaviston mukaan käyttää Libanonissa olevia noin 200 suomalaista rauhanturvaajaa, joita on ollut maassa jo vuosikymmenien ajan.[7]
Jälkiseuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Libanonin hallituksen välinpitämättömyys räjähdysten ehkäisemiseksi synnytti suuret mielenosoitukset räjähdysten jälkeen.[45] Mielenosoittajat ovat vaatineet koko hallituksen eroamista ja he ovat vallanneet maan ulkoministeriön rakennuksen ja nimittäneet sen ”vallankumouksen päämajaksi”. Lisäksi mielenosoittajat valtasivat valtiovarainministeriön, energiaministeriön sekä libanonilaisten pankkien yhdistyksen keskustoimiston.[45][46] Poliisi on vastannut mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla, mikä johti ainakin 110 mielenosoittajan loukkaantumiseen. Mielenosoittajat tappoivat yhden poliisin, joka oli ollut auttamassa Le Gray -hotelliin loukkuun jääneitä ihmisiä.[46][45]
Mielenosoitusten ja yleisen tyytymättömyyden vuoksi Libanonin pääministeri Hassan Diab ehdotti parlamenttivaalien järjestämisen aikaistamista.[46] Ehdotus ei kuitenkaan käynyt mielenosoittajille, jotka halusivat edelleen koko hallituksen eroamista. Libanonin hallitus taipui myöhemmin mielenosoittajien vaatimuksiin, ja pääministeri Hassan Diab ilmoitti 10. elokuuta 2020 hallituksen eroavan.[47] Seuraava pääministeriehdokas Mustafa Adib luopui yrityksistään synnyttää uusi hallitus, koska valtaryhmittymät eivät pääseet sopuun ministerin salkuista.[48]
Tuomari nosti 10. joulukuuta vt. pääministeri Hassan Diabia, ex-valtionvarainministeriä Ali Hassan Khalilia ja kahta muuta entistä ministeriä vastaan syytteet huolimattomuudesta.[49]
Libanoniin ei ollut saatu muodostetuksi uutta hallitusta heinäkuuhun 2021 mennessä. Räjähdyksiä seuranneen vuoden aikana Libanon oli Maailmanpankin mukaan ajautumassa – ellei jo ajautunut – romahtaneeksi valtioksi. Maan valuutta oli menettänyt arvonsa käytännössä kokonaan, talous oli supistunut yli 40 prosenttia ja todennäköisesti jo yli puolet väestöstä oli pudonnut köyhyysrajan alapuolelle. Maailmanpankki kuvasi Libanonin talousromahdusta pahimmaksi maailmassa sitten 1800-luvun puolivälin.[50]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b https://www.bbc.com/news/science-environment-54420033
- ↑ Beirut port blast death toll rises to 190 Reuters. 30.8.2020. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Yli 50 kuollut valtavassa räjähdyksessä Beirutissa – Suomen suurlähetystö täysin vaurioitunut iltalehti.fi. Viitattu 4.8.2020. (suomeksi)
- ↑ Lebanese capital rocked by huge explosion edition.cnn.com. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Beirutin räjähdys : ”Olettaakseni tapahtui pienempi räjähdys, joka lietsoi ammoniumnitraatin reaktiota” – tämä tiedetään tuhoisan räjähdyksen tiettävästi aiheuttaneesta aineesta Helsingin Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Suomalainen asiantuntija: Räjähdyksen väri viittaa siihen, että varastossa oli muutakin kuin ammoniumnitraattia – CIA:n entinen asiamies epäilee sotaräjähteitä Ilta-Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ a b c d e f g Markus Heikkilä, Mikko Leppänen, Sakari Nuuttila ja Jani Parkkari: Beirutin räjähdysten voima oli verrattavissa maanjäristykseen – ainakin 135 kuollut, tuhansia loukkaantunut ja jopa 300 000 jäänyt kodittomiksi 4.8.2020. Yle Uutiset.
- ↑ Simojoki, Niilo: Beirutin sätamaräjähdys olisi ollut vältettävissä 3.8.2021. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b At Least 30 Killed as Powerful Explosion Rocks Beirut: Live Updates nytimes.com. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Turunen, Joonas: Ulkoministeri Haavisto: Suomen Beirutin-lähetystö vaurioitui käyttökelvottomaksi – ”Ikkunat ja ovet lensivät karmeineen sisään” Helsingin Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ a b 'Balconies were blown off buildings' in Beirut BBC News. 4.8.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Beirutin räjähdys : Beirutin räjähdys saattoi vastata satojen TNT-tonnien räjähdysvoimaa – Asiantuntija kertoo, mitä tapahtumista voi päätellä Helsingin Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Jonathan Amos and Paul Rincon: Beirut blast was 'historically' powerful BBC News. 5.10.2020. Viitattu 5.10.2020. (englanti)
- ↑ a b c Tämä Beirutin räjähdyksestä tiedetään nyt: Uhreja 154, poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajiin, Macron vaatii Libanonin hallinnolta muutoksia yle.fi. Viitattu 5.8.2020. (suomeksi)
- ↑ a b Beirutin räjähdys : Venäläinen liikemies hylkäsi laivansa, sen miehistön ja räjähdysherkän lastin Beirutin satamaan – nyt viranomaiset etsivät häntä Kyprokselta Helsingin Sanomat. 6.8.2020. Viitattu 6.8.2020-08.
- ↑ Crew kept hostages on a floating bomb – m/v Rhosus, Beirut FleetMon.com. Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Miehistö hylkäsi venäläisomisteisen, ammoniumnitraattilastissa olleen aluksen Beirutin satamaan vuonna 2013 kuin tikittävän aikapommin – laivan kapteeni järkyttyi räjähdyksestä Ilta-Sanomat. 6.8.2020. Viitattu 6.8.2020.
- ↑ First pictures emerge of a Russian man whose ammonium nitrate cargo detonated in the port of Beirut siberiantimes.com. Viitattu 6.8.2020.
- ↑ Rescue workers search rubble after deadly Beirut blast BBC News. 5.8.2020. Viitattu 6.8.2020. (englanti)
- ↑ a b Timour Azhari: Beirut blast: Tracing the explosives that tore the capital apart Al Jazeera. Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Al Jazeera: Venäläinen laiva hylkäsi lastin ammoniumnitraattia Beirutiin – tulli yritti vuosien ajan varoittaa vakavasta vaarasta Ilta-Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Authorities knew ammonium nitrate stored at Beirut port was dangerous: Customs head Al Arabiya English. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Beirutin räjähdys : Syksyllä 2013 Beirutin satamaan saapui ongelmiin ajautunut laiva, jonka lastista miehistö varoitti – Räjähdysriski tiedettiin vuosien ajan, mutta kukaan ei tehnyt mitään Helsingin Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 6.8.2020.
- ↑ Rintanen, Arttu: Libanonin presidentti tiesi Beirutin räjähdelastista Verkkouutiset. 8.8.2020. Viitattu 2020.
- ↑ WP: Korjaajat kävivät hommissa varastossa Beirutin satamassa ja pistivät ovet visusti kiinni – tässäkö syy katastrofaalisiin tapahtumiin? Ilta-Sanomat. 31.8.2020. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Liz Sly, Loveday Morris, Suzan Haidamous: Fears Beirut port chemicals would be stolen may have contributed to blast Washington Post. Viitattu 1.9.2020. (englanti)
- ↑ Trump väittää Libanonin räjähdystä pommi-iskuksi – puolustusministeriö ei tiedä, mistä presidentti puhuu www.iltalehti.fi. Viitattu 7.8.2020.
- ↑ Anjali Singhvi, Scott Reinhard, Allison McCann, Lauren Leatherby, Blacki Migliozzi: Mapping the Damage From the Beirut Explosion The New York Times. 5.8.2020. Viitattu 19.8.2020. (englanti)
- ↑ Sam Baker: Lebanese protesters threaten more violence Mail Online. 9.8.2020. Viitattu 10.8.2020.
- ↑ ARIA Damage Map: Beirut Explosion Aftermath www.jpl.nasa.gov. Viitattu 19.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Beirut blast kills 100 after ‘welder ignites 2,700 tons of chemicals' The Sun. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020. (englanti)
- ↑ What the Beirut blast might’ve looked like in Toronto, Vancouver or Montreal Global News. Viitattu 19.8.2020. (englanti)
- ↑ What the Beirut blast radius would look like if it occurred in Canadian port cities CBC News. 7.8.2020. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
- ↑ No S. Koreans Reported Killed or Injured in Beirut Explosions world.kbs.co.kr. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Valtava räjähdys Beirutissa: Ainakin kymmeniä kuollut ja tuhansia loukkaantunut – Suomen edustuston tilat vaurioituivat pahoin hs.fi. Viitattu 4.8.2020. (suomeksi)
- ↑ Ghazi Balkiz, Tamara Qiblawi and Ben Wedeman CNN: Huge expOsaslosion rocks Beirut, injuring thousands across Lebanese capital CNN. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Number of Brits caught up in Beirut explosion still unknown Metro. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Gavin O'Callaghan: Beirut explosion on Cork map: Understanding the scale of devastating blast Cork Beo. 7.8.2020. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Devastating: the terrible aftermath of the Beirut explosion Arab News. 5.8.2020. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Tamara Qiblawi CNN: Beirut's residents describe apocalyptic scenes after explosion rocks city CNN. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Antti Palomaa, Eelis Bjurström ja Veera Pennanen: Osa kaksi vuotta sitten räjähdyksessä vaurioituneista viljasiiloista romahti Beirutissa 31.7.2022. Yle Uutiset.
- ↑ ”Ei elonmerkkejä” – pelastustyöt Beirutin raunioissa päättyivät Ilta-Sanomat. 6.9.2020. Viitattu 10.12.2020.
- ↑ Lebanon's Prime Minister Hassan Diab declares national day of mourning Wednesday, after Beirut blast dailystar.com.lb. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Presidentti Niinistö esitti suruvalittelunsa Libanonin räjähdyksen johdosta Ilta-Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ a b c Yle seuraa: Beirutissa mielenosoittajat valtasivat Libanonin ulkoministeriön rakennuksen ja julistivat sen "vallankumouksen päämajaksi" yle.fi. Viitattu 8.8.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c Beirutin mielenosoitukset kiihtyvät: yksi poliisi kuollut, useiden ministeriöiden tiloihin tunkeuduttu, kymmeniä ihmisiä viety sairaalaan is.fi. Viitattu 8.8.2020. (suomeksi)
- ↑ Libanonin hallitus eroaa – neljä ministeriä ehti luopua salkuistaan ennen pääministerin eropäätöstä mtvuutiset.fi. Viitattu 10.8.2020. (suomeksi)
- ↑ Uuden hallituksen muodostaminen mutkistui Libanonissa – pääministeriksi aiottu Mustafa Adib heitti pyyhkeen kehään Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2020.
- ↑ Beirutin satamaräjähdyksestä syytteet pääministeri Hassan Diabille ja kolmelle ex-ministerille – Diab: "Omatuntoni on puhdas" Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2020.
- ↑ Libanon on luisumassa romahtaneeksi valtioksi – yli puolet väestöstä köyhyysrajan alapuolella 29.7.2021. MTV Uutiset.