Behçetin tauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Behçetin tauti on autoimmuunisairaus. Se on yleinen Välimeren maissa sekä Lähi- ja Kaukoidässä. Sitä hoidetaan mm. kolkisiinillä.[1] Sairauden kehittymisessä keskeinen tekijä on vaskuliitti, verisuonitulehdus. Sairauden aiheuttamat oireet ovat vaihtelevat. Tavallisimpia oireita ovat suun limakalvohaavaumat kaikilla sekä sukupuolielinten haavaumat ja uveiitti useimmilla.[2] Osalla potilaista sairaus vaikuttaa myös keskushermostoon. Silmässä tapahtuvat muutokset saattavat pahimmillaan johtaa sokeuteen.

Usein sairaus puhkeaa nuorella aikuisiällä.[3] Esiintyvyys Suomessa on äärimmäisen alhainen.[4]

Sairaus sai nimensä turkkilaiselta Hulusi Behçetiltä. Sairaus on Turkissa melko yleinen; prevalenssiksi on arvioitu jopa 80–370/100 000, kun Englannissa se on vain 0,64/100 000.[5]

Behçetin tautiin liittyy hengenvaarallinen valtimoaneurysman repeytymisriski.[6]

  1. Pope, Carmen: Colchicine - Drugs.com 23.7.2024. drugs.com. Viitattu 25.11.2024. (englanti)
  2. Harvinaiset.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Behçetin tauti
  4. Behcetin tauti / syndrooma (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Behcetin tauti (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Rupture of the splenic arterial aneurysm due to Behçet's disease

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.