Beat (Esa Pakarisen albumi)
| Beat Esa Pakarinen | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1988 | |
| Studio | Studio Brushane, Helsinki | |
| Julkaistu | 15. elokuuta 1988[1] | |
| Formaatti | LP-levy (BBL 1063) C-kasetti (BBK 1063) CD-levy (BBCD 1063) | |
| Tuottaja(t) | Seppo Matintalo Aappo I. Piippo[2] | |
| Tyylilaji | iskelmä, rautalanka, rillumarei, poprock | |
| Kesto | 37.14 | |
| Levy-yhtiö | Oy Bluebird Music Ab | |
| Levymerkki | Bluebird | |
| Esa Pakarisen muut studioalbumit | ||
| Savolainen kalakukko 1981 |
Beat 1988 |
Savolaesta sanarrieskoo – Lauluja Kalle Väänäsen runoihin 1994 |
| Singlet albumilta Beat | ||
|
||
Beat on suomalaisnäyttelijä Esa Pakarisen 12. studioalbumi, joka julkaistiin elokuussa 1988.[1] Albumi jäi Pakarisen elinajan viimeiseksi albumiksi. Pakarisen viimeinen albumi Savolaesta sanarrieskoo julkaistiin postuumisti vuonna 1994.
Albumi sisältää muutamia Pakarisen vanhoja levytyksiä rautalankasovituksina, mutta joukossa on myös muutama Pakarisen itse kirjoittama kappale. Albumin avausraidasta ”Joensuun Elli” tehtiin myös musiikkivideo Toivotaan, toivotaan -televisio-ohjelmaan.
Albumi julkaistiin Bluebird-levymerkillä LP- ja CD-levyinä sekä C-kasettina. Vuonna 2011 julkaistu Meiltähän tämä käy! Kaikki levytykset 1951–1988 -kokoelma sisältää kaikki albumin kappaleet.
Taustaa ja tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1988 Finnlevyllä vuosia työskennellyt Osmo Ruuskanen houkutteli 77-vuotiaan Pakarisen tekemään levyllisen rautalankamusiikkia levy-yhtiölleen Bluebirdille tekemään uuden albumin. Ruuskanen oli 1960-luvulla suomalaisen rautalankamusiikin keskeisimpiä tuottajia, jonka ansiosta mm. The Sounds menestyi hyvin Japanissa kappaleellaan ”Manchurian Beat” vuonna 1964. Suomalaista uusrautalankaa olivat edustaneet jo esimerkiksi Agents, mutta tällä albumilla kahdella raidalla vieraili vuonna 1981 perustettu The Mustangs. Yhtye toimi 1980-luvulla myös Reijo Taipaleen taustayhtyeenä. Yhtyeen keulahahmo Martti Luhtala soitti kaikilla levynkappaleilla sooloja ja tuo taustoihin todellista rautalankasoundia.[2]
Albumin muihin kappaleihin kapellimestarina ja sovittajana toiminut Heikki Annala (nimim. Niilo Pollari) kokosi luottomiehistönsä, johon kuuluivat kosketinsoittaja Raimo Roiha, basisti Tapio Salo, rumpali Tapani ”Nappi” Ikonen sekä kitaristi Heikki Laurila.[2]
Albumi äänitettiin Helsingin Kulosaaressa sijainneessa tuottaja Martin Brushanen studiossa. Brushane toimi 1960-luvulla Savages -rautalankayhtyeen rumpalina. Levyllä kuullaan Pakarisen luottokappaleita , kuten ”Lentävä kalakukko”, ”Kulkurin iltatähti” ja ”Severi Suhosen jenkka”. Kappaleiden sävellajeja jouduttiin laskemaan matalammalle, koska Pakarinen oli jo melko vanha.[2]
Albumin kannessa Pakarinen poseeraa päällään olkinen sombrero, kesäinen hellepaita ja aurinkolasit.
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet sovittanut Heikki Annala salanimellä Niilo Pollari, ellei toisin mainita.
A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joensuun Elli – 3.30 (säv. Jorma Ikävalko, san. Eino Kettunen)
- Koti – 2.52 (alkup. ”Green, Green Grass Of Home”, säv. & san. Putman Curly, suom. san. Aappo I. Piippo Oskun idean pohjalta)
- Totuus Emmasta – 2.40 (alkup. ”Emma”, säv. trad., san. Aappo I. Piippo)
- Kaksi vanhaa tukkijätkää – 4.03 (säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
- Severi Suhosen jenkka – 2.35 (säv. Esa Pakarinen, san. Reino Helismaa)
- En päivääkään vaihtaisi pois – 3.05 (säv. Toivo Kärki, san. Leo Länsi)
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iitin Tiltu – 2.22 (säv. ja san. trad.)
- Sokeripala – 2.25 (säv. trad., san. Aappo I. Piippo)
- Vanha kanava – 2.19 (säv. Esa Pakarinen, san. Eino Puumalainen)
- Lentävä kalakukko – 2.58 (säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. The Mustangs)
- Äidille – 3.04 (säv. & san. Esa Pakarinen)
- Suhmuran Santra – 2.44 (säv. & san. Terho Könönen)
- Kulkurin iltatähti – 2.37 (säv. Martti Ounamo, san. O. Itä, sov. The Mustangs)
Vuoden 2011 Meiltähän tämä käy! Kaikki levytykset 1951–1988 -kokoelman mukaan kappale "Sokeripala" alkup. Felednelek: säv. ja san. József Dóczy.[2]
Esa Pakarinen on levyttänyt "Joensuun Elli" -kappaleen aiemmin vuonna 1972, "Severi Suhosen jenkka" -kappaleen vuosina 1951 ja 1975, "Lentävä kalakukko" -kappaleen vuosina 1951, 1961, 1966 ja 1972 sekä kappaleen "Suhmuran Santra" vuosina 1966 ja 1972.[2]
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esa Pakarinen – laulu
- Heikki Annala – kapellimestari
Heikki Annalan yhtye
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Annala – syntetisaattori (4, 7, 9-11)
- Raimo Roiha – piano (1-3, 6, 8), harmonikka (8-9, 11, 13, 15-16)
- Heikki Laurila – kitara (5-13, 15-16)
- Tapio Salo – bassokitara (5-13, 15-16)
- Tapani "Nappi" Ikonen – rummut (5-13, 16)[2]
The Mustangs
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Luhtala – soolokitara
- Jari Aaltonen – komppikitara (10, 13)
- Jyrki Hautamäki – basso (10, 13) (tuuraajana Jari Viroselle)
- Timo Leinonen – rummut (10, 13)[2]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin Brushane – äänitys (Studio Brushane, Helsinki, 1988)
- Seppo Matintalo – tuotanto
- Aappo I. Piippo – tuotanto[2]
- Q-Studio – kuva[3]