Barthold Rudolf Hast

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
B: Rud: Hast

Barthold Rudolf Hast (9. huhtikuuta 1724 Vaasa27. elokuuta 1784 Vaasa) oli suomalainen lääkäri, joka edisti rokotuksia erityisesti isorokkoa vastaan.[1]

Hastin vanhemmat olivat välskäri Herman Henrik Hast ja Anna Kristiina Råberg ja puolisot vuodesta 1751 Briitta Heleena Peldan (k. 1771) ja vuodesta 1773 Margareeta Katariina Bladh, liikemies Petter Johan Bladhin sisar. Hast tuli ylioppilaaksi Turussa 1740 ja aloitti siellä lääketieteen opinnot, joita hän täydensi Uppsalan yliopistossa 1744–1747.[1] Hast väitteli siellä tohtoriksi 1747 ja oli ensimmäinen suomalainen, joka sai Ruotsissa lääketieteen tohtorin oppiarvon. Hän oli Etelä-Suomen lääninlääkäri asemapaikkanaan Helsinki vuoteen 1749 ja Suomen ensimmäinen piirilääkäri Vaasassa vuoteen 1783. Hast hankki apteekin 1760 ja 1762 Vaasaan ja Ouluun ja otatti mainituissa kaupungeissa käyttöön terveyslähteet 1750 ja 1760. Vaasaan hän myös perusti sairaalan, jonka toimintaa hän johti 1768–1777. Hänen ansiostaan Pohjanmaalla aloitettiin rokottaminen. Oman kertomansa mukaan Hast rokotti 1768–1784 yhteensä 15 848 lasta. Hänelle myönnettiin asessorin arvonimi 1762.[1][2][3]

  1. a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 367–368. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 439
  3. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Barthold Rudolf Hast. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 30.10.2019)