Back to Mystery City
Back to Mystery City Hanoi Rocks | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | 1983 | |
Julkaistu | toukokuussa 1983 | |
Tuottaja(t) | Dale 'Buffin' Griffin ja Pete 'Overend' Watts | |
Tyylilaji | hard rock, glam punk | |
Kesto | 44.16 | |
Levy-yhtiö | Lick, Johanna, Nippon Phonogram | |
Hanoi Rocksin muut julkaisut | ||
Self Destruction Blues 1982 |
Back to Mystery City 1983 |
All Those Wasted Years 1984 |
Back to Mystery City on suomalaisen yhtyeen Hanoi Rocksin neljäs albumi. Albumin kaikki kappaleet on säveltänyt Andy McCoy lukuun ottamatta kappaleen "Beating Gets Faster", jonka toinen säveltäjä on Michael Monroe. Kappaleiden kaikki sovitukset ovat McCoyn ja Monroen.
Koskettimia levyllä soittaa Morgan Fisher. Naisäänenä levyllä laulaa eteläafrikkalainen Miranda, joka oli tuolloin laulanut muun muassa Pink Floydin kanssa. Kansikuvat on ottanut Fin Costello, ja albumin ulkoasun suunnitteli Hillary Goodwright. Albumista on tehty myös remasteroitu cd-versio, joka sisältää demoversiot kappaleista Until I Get You, Ice Cream Summer ja Back to Mystery City. Back to Mystery Cityn demoversio sisältää lähes viisiminuuttisen piiloraidan.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]"Strange Boys Play Weird Openings'" Andy McCoyn studiossa keksimä intro levylle. Kappale "Malibu Beach Nightmare" on latinotyylinen kappale, jonka Andy McCoy sävelsi kotonaan poltettuaan hassista. "Mental Beat" kertoo vauhdista ja kappaleen innoittajana on ollut Michael Monroen tarmokkuus nuorena.
"Tooting Bec Wreck" kertoo Hanoi Rocksin asunnosta Lontoon esikaupungissa Tooting Becissä. Yhtyeen jäsenet elivät viidellä punnalla päivässä, ja kylmä asunto vilisi rottia. Kappaleen nimi kytkeytyy ajatukseen, että rotat jättävät uppoavan laivan. Tässä tapauksessa rotat valtasivat asunnon yhtyeen jättäessä sen. Itse laulun McCoy sävelsi, kun hän käytti yhdessä Monroen kanssa heidän asunnossaan kokaiinia ja sieniä.
"Until I Get You" kappaleen McCoy sävelsi yhtyeen managerin Seppo Vesterisen asunnossa Kasarmikadulla Helsingissä. McCoy inhosi kappaletta, mutta Razzle piti kappaleesta ja halusi sen levylle. Kappaleesta tuli yksi hienoimpia esimerkkejä Hanoi Rocksin melodisesta glam- ja hard rock -tyylistä. Vuonna 2004 LA Guns teki kappaleesta coverin albumilleen Rips the Covers Off.
Kappale "Sailing Down the Tears" syntyi 10 minuutissa, ja yhtye piti sitä onnistuneena.
"Lick Summer Love" kappale herätti aikanaan kohua. McCoyn 17-vuotiaana säveltämä kappale kertoo rakastelusta ja oraaliseksistä rakastamansa tytön kanssa.
"Beating Gets Faster" on McCoyn ja Monroen yhteissävellys.
"Ice Cream Summer" kertoo kesäromanssista, josta ei ole muuta muistoa jäljellä kuin valokuva, jossa tytöllä on jäätelöä housuillaan.
Levyn nimikappale "Back to Mystery City" oli aikanaan suosittu, mutta on ehkä myöhemmin jäänyt Hanoi Rocksin muiden menestyskappaleiden varjoon. Kappale kertoo Hanoi Rocksin Suomessa ja Englannissa aikaan saamasta glam- ja hard rock tyylistä ja tähän tyyliin kuuluvista mustista ja tupeeratuista hiuksista. Kappale on saanut nimensä McCoyn suosiossa olleen lontoolaisklubin Mystery Cityn mukaan.
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Strange Boys Play Weird Openings' – 0.43
- Malibu Beach Nightmare – 2.46
- Mental Beat – 5.02
- Tooting Bec Wreck – 6.11
- Until I Get You – 4.37
- Sailing Down the Tears – 4.09
- Lick Summer Love – 4.22
- Beating Gets Faster – 3.51 (säv. McCoy, Monroe)
- Ice Cream Summer – 5.09
- Back to Mystery City – 4.55
Arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- All Music Guide-lehden arvostelu
- valittiin kirjaan 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään (2005)[1].
Levyllä soittavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hanoi Rocks
- Michael Monroe – laulu, saksofoni, huuliharppu
- Andy McCoy – kitara
- Nasty Suicide – kitara
- Sam Yaffa – bassokitara
- Razzle – rummut
- Vierailevat muusikot
- Morgan Fisher - kosketinsoitin
- Miriam Stockley - taustalaulu (kappaleilla Until I Get You ja Lick Summer Love)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dimery, Robert (toim.): 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Cassell Illustrated, 2005. ISBN 1-84403-392-9
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dimery, Robert (toim.): 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään. ((1001 Albums You Must Hear Before You Die, 2006.) Suomalaisen laitoksen päätoimittaja Jake Nyman. Kääntäjät: Esa Kuloniemi ym) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36217-4