BMW C1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
BMW C1 (125)
Historia
Valmistaja BMW
Valmistusmaa  Saksa
Valm. vuosina 2000-2002
Tuotantomäärä 33 714
Yleiset tiedot
Pituus 2075 mm
Leveys 1026 mm
Korkeus 1766 mm
Kuivapaino 185 kg kg
Jarrut edessä 220 mm levyjarru, 2-mäntäpuristin, takana 220 mm levyjarru, 1-mäntäpuristin, ABS lisävarusteena
Moottori
Moottori 1-sylinterinen nelitahtinen DOHC, nestejäähdytys, Rotax
11 kW (15 hv)
Kuutiotilavuus 124,8
Vaihteet Variomatic, hihnaveto
Polttoainesäiliö 9,7 l
Kulutus 2,9 l/100 km
Huippunopeus 103 km/h


BMW C1 on BMW:n turvaohjaamolla/katolla varustettu skootterimalli, jota tuotiin vähäisinä kappalemäärinä myös Suomeen.

Konsepti 1992

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BMW esitteli vuoden 1992 Kölnin IFMA-näyttelyssä urbaanin koemallin prototyypin, jonka pohjalta syntyisi myöhempi C1-malli.

Tuotantomallit 2000-2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

125 cm³- ja 11kW (15 hv) tai vuodesta 2001 lähtien valinnaisesti 176 cm³ 13 kW (18 hv) Rotax-nelitahtimoottorilla varustettu C1 tarjoaa tuulilasi-turvakattonsa ja törmäyskokein varmistetun kolariturvallisuutensa[1] vuoksi sää- ja törmäyssuojaa kuljettajalleen, joskin matkustajalle tarkoitettu istuin sijaitsee korin ulkopuolella. Kuljettajan istuin on varustettu olkapäiden yli kulkevilla viisipiste-turvavyöllä (ajon esto, mikäli vöitä ei ole kiinnitetty), minkä vuoksi hänen ei poikkeuksellisesti tarvitse käyttää ajaessaan suojakypärää (kypäräpakko jäi kuitenkin voimaan mm. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa), ja törmäystilanteessa korkeita voimia saattoi kohdistua turvavyön pidättelemän kuljettajan kehon sijaan hänen niskaansa. Skootterin vikkelää ajettavuutta ja auton kolariturvallisuutta yhdistelevä C1 on tarkoitettu lähinnä kaupunki- ja tarveajoon, joskin sellaisilla on ajettu myös huomiota herättäneitä matkoja[2]. Pienemmällä moottorilla se sijoittui A1-luokkaan (kevytmoottoripyörä), eli ajoluvaksi riitti vanha auton ajokortti, mutta vuonna 2001 pienen mallin rinnalle tuli "C1-200" isommalla moottorilla ja etenkin 42% kasvaneen vääntömomentin vuoksi 2 sekuntia rivakammalla kiihdytysajalla 0-50 km/t (3,9 vrt. 5,9 s), joskaan ison mallin huippunopeus ei noussut kuin 9 km/t.

C1:n kokoonpano oli ulkoistettu Bertone-koritehtaalle Torinoon, mutta vuonna 2000 alotettu valmistus keskeytettiin jo joulukuussa 2002[3] 33 500 kappaleen valmistusmäärän jälkeen kertyneen suuren myyntivaraston vuoksi. Mallin kokonaismyynniksi jäi 33 714 kappaletta (toisissa lähteissä vain 12 614 kappaletta vuonna 2001 ja 2 000 kappaletta vuonna 2002, ennen kuin myyntivarastoa ryhdyttiin purkamaan alennuksilla), sillä C1 oli järkevästi lisävarusteltuna (mm. ABS-jarrut, "Family Friend"-versiossa matkustajan penkin tilalle sijoitettu tavaralaukku) liian kallis perinteisiin skootteri- ja moottoripyörämalleihin tai edullisiin pieniin henkilöautoihin verrattuna[4]. Vähäiseksi jääneen valmistusmäärän, ja tiettyihin tarkoituksin varsin toimivan konseptin vuoksi C1-mallit ovat erikoisuuksina yhä kiinnostavia, jopa kulttituotteita, ja niiden hintataso on siksi säilynyt epätavanomaisen korkeana.

Hyviä ja huonoja puolia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kori ei tarjonnut täyttä säänsuojaa, ja C1 soveltui huonosti talviajoon, eli konsepti ei toiminut ympärivuotisena auton korvikkeena. BMW:n PR-osaston esitys, että C1:llä voisi suojaavan korin vuoksi huoletta ajaa tavallisissa vaatteissa asiallisten mp-ajovaatteiden sijaan, oli erään vastoinkäymisiä sisältäneen koeajon raportin[5] mukaan uskalias. C1-skoottereille tapahtuneiden onnettomuuksien tutkinnan kautta BMW pystyi kuitenkin osoittamaan, etteivät C1-kuljettajat olleet kärsineet niissä päävammoja (viite 1). Konsepti ja epätavanomainen muotoilu jakoivat myös mielipiteitä: konservatiiviset moottoripyörien harrastajat vieroksuivat C1-mallia, vaikkakin osa yleisöstä tykästyi siihen. Epätyydyttävään myyntitulokseen vaikutti paitsi C1-mallin vääränlainen asemointi nuorten, koulutettujen urbaanien ammattilaisten (YUP, young urban professional, "juppi") kulkupeliksi - kun todelliseksi ostajakunnaksi osoittautui varakas vanhempi ammattiväki, jonka liikkumistarpeisiin tämä erikoinen ajoneuvo vastasi hyvin - myös ongelmat ellei suoranaiset kömmähdykset C1:n eri yksityiskohtien ja varusteiden toteutuksessa. Esimerkiksi turvavöiden pidättelemällä kuljettajalla saattoi olla eri liikennetilanteissa vaikeuksia C1:n hallinnassa, vaikkapa sen tukemisessa kaatumisen estämiseksi yllättävissä pysähdyksissä. Lopulta C1 oli myös hinnoiteltu liian kalliiksi: noin puolet tuotantomäärästä meni kaupaksi vasta myyntivarastojen poistomyynnin myötä.

C1-E koemalli eSUM-ajoneuvoksi 2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C1 toimi pohjana, kun BMW esitteli lokakuussa 2009 European Safer Urban Motorcycling (eSUM)-kaupunkimoottoripyöräilyprojektin osana tutkielmamallin C1-E, joka oli varustettu 3,7 KWh:n litium-ioniakulla ja sähkömoottorilla. Koemalli tarjosi 50-110 kilometrin toimintamatkan, mutta sitä ei otettu sarjatuotantoon.

Videolinkkien on tarkoitus havainnollistaa joitain BMW C1:n piirteitä ja BMW-konseptin etuja (kolariturvallisuus ja säänsuoja, vertailu) sanallista selostusta selkeämmin.

  1. Bänsch, Ulrich: BMW C1 & C1 200 (HTML ja PDF) (Laaja kirjoitus, kuva turvakorin rungosta) klassik-lust.de. Arkistoitu 6.4.2017. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
  2. Cropp, Wolf-Ulrich: Marokko auf BMW C1-Motorrollern (Kertomus Marokko-matkasta C1-skoottereilla) Kradblatt. 15.8.2008. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
  3. Schmidt, Boris: Bye bye, BMW C1 Frankfurter Allgemeine. 1.8.2003. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
  4. Das Comeback der außergewöhnlichen Bikes Manager-Magazin. 19.6.2014. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
  5. Nash, Carole: BMW C1 Carole Nash. 17.6.2008. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.