Bárbmu
Bárbmu tai Bárbmoriika on pohjoissaamelaisessa mytologiassa lämmin eteläinen maa, johon muuttolintujen uskottiin lähtevän talveksi. Muuttolintuja kutsutaan nimellä bárbmoloddi eli "Bárbmun lintu". Bárbmu on K. Nielsenin mukaan "paikka, jossa on kuviteltu ihanuus". Bárbmu on paratiisin kaltainen valtakunta maan äärillä. Siellä kääpiöt harjoittavat ihmisen tapaan poronhoitoa ja kalastusta (vrt. lintukotolaiset Lintukodossaan suomalaisessa perinteessä). Bárbmun hallitsija Bárbmoáhkka, "Bárbmo-akka", mainitaan 1700-luvun norjansaamelaisia koskevissa lähteissä. Bárbmo-akka mainitaan myös kuvatun noitarummuissa yhdessä kurjen kanssa. Kolttasaamelaiset kertovat muuttolintujen hallitsijasta, lintujen eukosta l ddeœenä«kk, joka hoitaa lintuja talven aikana ja määrää, kuinka monta lintua keväällä palaisi takaisin Lappiin. Myös sääsket menevät Lintujen eukon luokse.[1]
Bárbmu-sanan on oletettu olevan lainaa norjan barm-sanan vanhasta muodosta, joka tarkoittaa mm. kaltevaa rantaa, laakeaa merestä kohoavaa maisemaa tai taivaanrannalla näkyvää laakeaa saarta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Bárbmu, wintering place of migration birds saamelaisensyklopedia.fi. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 7.1.2021.