Axel Ström
| Axel Waldemar Ström | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta 1889 Helsinki |
| Kuollut | 20. heinäkuuta 1943 (54 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomi |
| Ammatti | sotilas, liikemies |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Saksa, Suomi |
| Taistelut ja sodat | Ensimmäinen maailmansota |
Axel Waldemar Ström (3. toukokuuta 1889 Helsinki – 20. heinäkuuta 1943) oli suomalainen jääkäriluutnantti ja liikemies. Hän sai sotilaskoulutuksensa Saksassa ja osallistui taisteluihin Saksan itärintamalla Riianlahdella vuonna 1916.
Perhe ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strömin vanhemmat olivat työnjohtaja Karl Herman Ström ja Hulda Karolina Sjöholm. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1910 ja liittyi Helsingin yliopiston Uusmaalaiseen osakuntaan. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa 1910–1915 filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla ja rahoitti opiskelunsa työskentelemällä virkailijana Suomen Pankissa ja harjoittelijana Yliopiston kirjastossa.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ström liittyi yhtenä ensimmäisistä vapaaehtoisiin, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi. Kurssi järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Hän ilmoittautui leirille 2. maaliskuuta 1915, ja hänet sijoitettiin 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin perustettuun Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan. Hänet komennettiin 7. toukokuuta 1915 alkaen sihteeriksi varatuomari Fritz Wetterhoffin toimistoon Berliiniin, josta hän siirtyi lokakuussa 1915 etappitehtäviin Malmöhön ja edelleen syyskuun lopulla 1916 Sassnitziin. Takaisin pataljoonaan Ström palasi lokakuussa 1916, ja hänet sijoitettiin aluksi pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet siirrettiin 10. tammikuuta 1917 alkaen pataljoonan haupitsipatteriin.[1][2]
Ström osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Aajoella ja Riianlahdella. Pataljoonan rintamakomennuksen jälkeen hänet komennettiin 16. helmikuuta 1917 alkaen Hampuriin perustetun jääkäreiden huoltotoimiston johtajaksi. Syyskuussa 1917 hänet siirrettiin Berliiniin pataljoonan toimistoon ja marraskuussa 1917 Suomen-toimistoon. Hän toimi Suomen toimiston Suomen ja Saksan välisenä kuriirina vuodenvaihteessa 1918. Ström määrättiin tammikuussa 1918 Suomen Berliinin-lähetystön käytettäväksi, jossa tehtävässä hän toimi Suomen sisällissodan aikana siihen asti, kunnes hänet nimitettiin huhtikuussa 1918 attaseaksi 16. lokakuuta 1918 alkaen toiseksi lähetystösihteeriksi.[1][2]
Strömin kerrotaan käyneen SDP:n puoluejohdon puheilla suunnilleen 4.–5. joulukuuta 1917 välittämässä tiedon, että Saksa on päättänyt tukea Suomen itsenäisyyshanketta. Hänellä ei ollut tästä kirjallista dokumenttia, vaan hän esitti ulkoa opettelemansa tiedon. Paikalla olivat Strömin mukaan K. H. Wiik, Oskari Tokoi, Yrjö Sirola, Matti Turkia, Edvard Valpas-Hänninen, Edvard Gylling ja Kullervo Manner. Tokoi oli kommentoinut, etteivät he edustaneet puoluejohtoa vaan: "Nykyään johtavat massat meitä emmekä me niitä". Strömin luettelemista henkilöistä kukaan ei ole myöhemmin maininnut tällaista tapaamista, joskin Wiik mainitsee tavanneensa Strömin ja että Strömillä oli useita tapaamisia sosialidemokraattien kanssa. Matti Lackman pitää kuitenkin kirjassaan mahdollisena, että jääkäriliikkeen johto olisi lähettänyt jääkäreitä Suomeen kertomaan poliitikoille Saksan avusta ja myös keskustelemaan SDP:n johdon kanssa, jotta vältyttäisiin sisällissodasta.[3]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ström erosi armeijasta 25. marraskuuta 1920 ja toimi sen jälkeen liikemiehenä ensin Berliinissä ja myöhemmin Helsingissä. Vuonna 1922 hän meni naimisiin Greta Walborg Henrikssonin kanssa, josta hän erosi vuonna 1925.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
     |
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.