Axel Gabriel Sjöström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Axel Gabriel Sjöström
Axel Gabriel Sjöström
Axel Gabriel Sjöström
Henkilötiedot
Syntynyt16. elokuuta 1794[1][2]
Janakkala
Kuollut11. joulukuuta 1846 (52 vuotta)[1][2]
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti Kreikan kirjallisuuden professori[1][2]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun akatemia
Instituutti Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, Turun akatemia[1][2]

Axel Gabriel Sjöström (16. elokuuta 1794 Janakkala – 11. joulukuuta 1846 Helsinki) oli suomalainen professori ja runoilija.[1][2]

Sjöströmin vanhemmat olivat janakkalalainen tilanhoitaja, kersantti Matias Sjöström ja Gustava Blåfield. Alex Sjöström valmistui Turussa ylioppilaaksi vuonna 1809. Filosofian maisteriksi hän valmistui vuonna 1815 Turun akatemiasta.[1][2]

Sjöström toimi ensin Turun akatemian ja 1828 lähtien Keisarillisen Aleksanterin yliopiston tehtävissä: ylimääräisenä kirjallisuuden amanuenssina (1815), kreikan kirjallisuuden dosenttina (1816–1821), filosofian ylimääräisenä apulaisena (1821–1826), kreikan kirjallisuuden apulaisena (1826–1828), kreikan ja roomalaisen kirjallisuuden apulaisena (1829–1833) sekä kreikan kirjallisuuden professorina (1833–1846).[1] Lisäksi hän oli Åbo Tidningarin toimittaja (1820–1822) ja päätoimittaja (1823–1827) sekä Tidningar från Helsingfors -lehden toimittaja (1829–1831). Tämän ohella hän avusti Aura-kalenteria (1817–1818), Mnemosyneä (1819, 1822) ja Helsingfors Morgonbladia.[1][2] Hän oli Turun aikanaan kolme kertaa promootiorunoilija.[3]

Sjöström ruotsinsi useita kreikkalaista kirjallisuutta käsitteleviä ruotsinnoksia (Homeros, Euripides, Theokritos, Anakreon, Pindaros), jotka julkaistiin 1830- ja 1840-luvulla väitöskirjoina (stipendiaattiteeseinä).[1][2][4] Hän ruotsinsi myös tuotantoa eteläromaanisen, englantilaisen ja saksalaisen kirjallisuuden alalta.[1][2] Runoilijana hän kirjoitti muun muassa romanttisia runoja ja ruotsinnoksia. Hänen nuoruuden runoistaan tunnustusta saivat muun muassa Unet, Perhonen ja Ensimmäinen suudelma.[5] Myöhemmin hänen runoilleen on ominaista täysromantiikan sanahelinä[6].

Luottamustehtäviä hänellä oli Hämäläisen osakunnan kuraattorina (1824–1929) ja inspehtorina (1833–1842). Hän oli Ylioppilastutkintovaliokunnan jäsen (1829–1833).[1][2]

Puoliso oli vuodesta 1829 alkanen Margareta Sofia Helsberg (1803–1841); perheeseen syntyi kahdeksan lasta.[1][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 912. (Päälähteenä käytetty Carpelan-Tudeerin yliopistomatrikkelia, s. 908-909) Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Veli-Matti Autio: Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917. Osa P-Ö. Sjöström, Axel Gabriel (pdf) (julkaisun esipuhe tässä. Päälähteeksi artikkelille mainitaan Carpelan-Tudeerin yliopistomatrikkeli, s. 908-909) 2004. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 1.11.2017.
  3. ↑ Kuolleita, (Arkistoitu – Internet Archive) Agricolaverkko.fi
  4. ↑ Finna-haku: Sjöström, Axel Gabriel (Teosten tekijät, esimerkiksi väitöskirjoista, käyvät ilmi julkaisujen lisätiedoista julkaisulistan linkkien kautta) Kansalliskirjasto, finna.fi. Viitattu 1.11.2017. (ruotsiksi)
  5. ↑ Suomalaisia kirjailijoita. Otava 2004.
  6. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Sjöström, Axel Gabriel”, Otavan kirjallisuustieto, s. 715. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Axel_Gabriel_Sjöström&oldid=21676869”