Avokanava
Avokanava on kanava, jossa ei ole sulkuja. Merenkulussa avokanavaa käytetään silloin, kun sen yhdistämien vesistöjen pinnat ovat keskenään samalla korkeudella tai kun niiden korkeusero on niin vähäinen, että korkeuseron aiheuttama virtaus ei ole kanavan käyttöä häiritsevä.
Kanava vai ruoppaus?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ei ole olemassa yksikäsitteistä kriteeriä rajanvedoksi, milloin ihmisen muokkaama väylä on avokanava ja milloin kyseessä on väylän oikaisu, levennys tai syventäminen ruoppaamalla.
Milloin avokanavaa ei voida rakentaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samalla tasolla olevien vesistöjen yhdistämiseksi ei voida käyttää avokanavaa, jos vesistöjen välinen maa-alue nousee niin korkealle, että kanava jouduttaisiin rakentamaan epäkäytännöllisen syvään uomaan. Esimerkiksi valtameret yhdistävä Panaman kanava on sulkukanava, joka nousee 26 metrin korkeuteen. Merialueet yhdistävä kanava saatetaan myös joutua rakentamaan sulkukanavaksi, jotta sulkuporteilla estetään vuoroveden aiheuttamat veden korkeuserot kanavassa. Tällainen kanava on muun muassa Kielin kanava.
Avokanavat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Suomen avokanavista
Suomessa on kymmeniä avokanavia, erityisesti sisävesillä. Suurin osa niistä on rakennettu kulkuväyliksi, mutta osan alkuperäinen tarkoitus on ollut muuttaa järvien vedenkorkeutta.
Tunnettuja avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Välimeren ja Punaisen meren yhdistävä Suezin kanava on maailman pisin avokanava[1]
- Kreikan mantereen ja Peloponnesoksen niemimaan yhdistävän kannaksen poikki rakennettu Korintin kanava kulkee syvässä kallioon louhitussa kanjonissa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Importance & Advantages of The Canal (Arkistoitu – Internet Archive) Suezin kanavahallinto, viitattu 2.5.2010