Avijõgi
| Avijõgi | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Viro |
| Maakunta | Jõgevamaa, Lääne-Virumaa |
| Kunnat | Mustavee, Vinni |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Avijõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 391 km² [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | pelto-oja, Munni |
| Laskupaikka | Peipsijärvi, Lohusuu |
| Sivu-uomat | Avinurme oja (d) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 93 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 30 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 63 m |
| Pituus | 52 km [1] |
| Kaltevuus | 1,21 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Avijõgi (myös Paasvere jõgi, Venevere jõgi, Avinurme jõgi tai Lohusuu jõgi [2][3]) on Virossa Jõgevamaan Mustveellä ja Lääne-Virumaan Vinnissä virtaava 52 kilometriä pitkä joki, joka laskee Peipsijärven pohjoisrantaan.[1][a]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen alkulähde sijaitsee Vinnissä Muugan kartanon päärakennuksesta puoli kilometriä itään. Viljelty alue sijaitsee Pandiveren ylänköalueen itärinteellä ja joen alajuoksu hakeutuu sittemmin Alutagusen alangolle [3]. Joen kulkua seuraa sen rannoilla sijaitsevien kylien vierestä kulkeva Rakveren ja Avinurmen kautta kulkeva kantatie 21 kaakon suuntaan. Peltoalueella joki virtaa Muugan ja Paasveren kylien läpi, ja saapuu viiden kilometrin jälkeen toiselle peltoalueelle Venevereen. Jokeen on tällöin yhtynyt esimerkiksi Karja oja ja Kukessaare oja, ja Veneveressä lisäksi Sookraav. Muutaman kaarroksen jälkeen saapuu joki Avinurmeen, missä siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Avinurme oja eli Punasoo oja. Joki mutkittelee taajama-alueen läpi kohti koillista. Viimeinen 10 kilometriä se jatkaa kaakkoon päin ja se laskee Peipsijärveen Lohusuun taajamassa. Matkalla järveen siihen yhtyy luoteesta tuleva Maetsma kraav ja alempana pohjoisesta tuleva Rehessaare oja. Joen uoma on alajuoksulla 2,8–3,0 metriä syvä [4]. Joen keski- ja alajuoksua on voimakkaasti meanderoivilla osuuksilla oikastu lisäkanavalla, joka yhdistää meanderimutkat rinnakkaisuomiksi.[1][a]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen uomassa sijaitsi ennen toista maailmansotaa Avunurmen, Maetsmalin ja Vadilin kylissä vesimyllyjä, jotka toimittivat vesivoimaa esimerkiksi jauhomyllyihin. Muinoin sijaitsi vesimyllyjä myös Paasveressä ja Kaasiksaaressa. Jokea hyödynnettiin keväisin korkeanveden aikana tukkipuun uitossa.[3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen yläjuoksulla voi pyytää taimenia, joka kutee siellä [1], keskijuoksulla harjuksia ja alajuoksulla haukea ja muuta järvikalaa.[3]
Valuma-alue ja sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avijõen valuma-alueen pinta-ala on 391 neliökilometriä. Se eteläpuolella Peipsijärveen laskee Avijõgea lyhyempi Mustvee jõgi, jonka valuma-alueeseen Avijõen valuma-alue rajautuu. Sen koillispuolelle laskee Rannapungerja jõgi, jonka läntisen sivuhaaran Kruusojan valuma-alue rajautuu siihen. Avijõen latvoille ulottuu pohjoiseen Suomenlahteen laskevan Kunda jõen latva-alueen valuma-alueet. Joen valuma-alueella ei ole kartan mukaan suuria luonnollisia järviä. Pääuomassa sijaitsevat Venevere järv ja Kõrgemäe järv ovat padottuja tekojärviä.[1][a]
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avijõen suurimpia sivuhaaroja on lueteltu seuraavassa taulukossa.
| yhtyy Avijõgeen (km suusta) |
Nimi | Pituus (km) |
Valuma-alue (km²) |
Lähde |
|---|---|---|---|---|
| 8 | Rehessaare oja | 14 | 40 | [5] |
| 14 | Maetsma kraav | 6 | 24 | [6] |
| 17 | Laurissaare peakraav | 5 | 7 | [7] |
| 18 | Punasoo oja | 13 | 48 | [8] |
| 30 | Sookraav | 13 | 42 | [9] |
| 30 | Käruoja | 4 | 6 | [10] |
| 33 | Jätu oja | 4 | 3 | [11] |
| 34 | Karja oja | 10 | 27 | [12] |
| 36 | Kukessaare oja | 13 | 44 | [13] |
| 46 | Alekvere oja | 4 | 4 | [14] |
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marvet, Ann (toimittaja) & Tuvi, Eva-Liis & Feršel, Anne-Ly: Hoiualadega jõed Virumaal 1. Keskkonnaamet, 2010. ISBN 978-9949-9057-3-7 Teoksen verkkoversio (PDF). (viroksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Keskkonnaregister: Avijõgi (VEE1056900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ (Paasvere jõgi, Venevere jõgi, Avinurme jõgi, Lohusuu jõgi), kalapeedia.ee, viitattu 11.10.2020
- ↑ a b c d Avijõgi, eestigiid.ee, viitattu 11.10.2020
- ↑ Avijõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 11.10.2020
- ↑ Keskkonnaregister: Rehessaare oja (VEE1058300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Maetsma kraav (VEE1058200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Laurissaare peakraav (VEE1058100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Punasoo oja (VEE1057900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Sookraav (VEE1057700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Käruoja (VEE1057600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Jätu oja (VEE1057500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kärja oja (VEE1057400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kukessaare oja (VEE1057100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Alekvere oja (VEE1057000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 11.10.2020. (viroksi)