Ave Maria

Marian ilmestys. Fra Angelicon alttarimaalaus 1430-luvulta.

Ave Maria (lat. Iloitse, Maria) (myös "Enkelin tervehdys" ja "Terve Maria") on perinteinen kristillinen rukous, tarkemmin ottaen esirukous(pyyntö), jonka alkuosa muodostuu enkelin tervehdyksestä Neitsyt Marialle ja Elisabetin huudahduksesta heidän kohdatessaan.

Rukous koostuu kahdesta osasta (”Terve Maria...” ja ”Pyhä Maria). Ensimmäinen osa on täysin raamatullinen ja kuuluu universaaliin kristinuskoon, niin protestanteille, ortodokseille kuin katolisillekin. Ortodoksit rukoilevat rukouksen ensimmäistä osaa mutta heillä on siitä oma versio ja ortodokseille on tätä rukousta suositumpia mariaanisia rukouksia. Martti Luther suositteli ensimmäisen osan, eli Marian tervehtimisen rukoilua merkkinä Marian kunnioituksesta ja omistautumisesta taivaan kuningattarelle.

Raamatussa

Ave Maria-hymni perustuu Luukkaan evankeliumin alussa (1:28) kuvattuun Marian ja enkeli Gabrielin kohtaamiseen sekä enkeli Gabrielin sanoihin Marialle: Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi! sekä Johannes Kastajan äidin Elisabetin sanoja Marialle: Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! (Luuk. 1:42)

Luuk. 1:28 kreikankielinen alkuteksti (Nestle-Aland, 28. editio)	Luuk. 1:28 (Vulgata)	Luuk. 1:28 (1992 käännös)
"Χαῖρε, κεχαριτωμένη, ὁ Κύριος μετὰ σοῦ."	"Dixit have gratia plena Dominus tecum benedicta tu in mulieribus"	"Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"

Luuk. 1:42 kreikankielinen alkuteksti (Nestle-Aland, 28. editio)	Luuk. 1:42 (Vulgata)	Luuk. 1:42 (1992 käännös)
"Εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξὶν καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου."	"Benedicta tu inter mulieres et benedictus fructus ventris tui"	"Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!"

Katolisuudessa

Rukouksen toinen osa ei pohjaudu Raamattuun vaan perustuu katoliseen perinteesen, vaikka se otettiinkin virallisesti käyttöön vasta Trenton kirkolliskokouksen jälkeen.

Katolilaiset kutsuvat Ave Maria -rukousta Enkelin tervehdykseksi tai Terve Maria -rukoukseksi. Rukous on tärkeä katolisessa perinteessä ja katolisen kristinuskon harjoittamisessa. Enkelin tervehdys on erityisen tärkeä ruusukko-rukouksessa, jossa sitä rukoillaan muiden rukousten kanssa useaan kertaan. Se on myös osa Angelus-rukousta, joka rukoillaan päivittäin puolilta päivin.

Katolinen kirkko painottaa, että tässä rukouksessa kirkko rukoilee Marian kanssa ja ylistää hänen kanssaan niitä tekoja, joita Jumala on hänen kauttaan ja hänelle tehnyt ja siitä syystä pyytää Mariaa erirukoilemaan uskovien puolesta.

Rukousteksti

Suomeksi: (yleisesti)

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

(vain katolisilla)

Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta

nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen.

Latinan kielellä

Teksti luettuna latinaksi

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Latinaksi: (yleisesti)

Ave Maria, gratia plena

Dominus tecum;

Benedicta tu in mulieribus,

et benedictus fructus ventris tui, Jesus.

(katolinen.)

Sancta Maria, Mater Dei

ora pro nobis peccatoribus,

nunc et in hora mortis nostrae.

Amen.

Ortodoksinen versio

Ortodoksinen versio:

Iloitse, Jumalan Äiti, Neitsyt, armoitettu Maria, Herra on Sinun kanssasi.

Siunattu olet Sinä naisten joukossa ja siunattu on Sinun kohtusi hedelmä,

sillä Sinä olet synnyttänyt sielujemme Pelastajan.

Ortodoksinen versio koineekreikaksi:

Θεοτόκε Παρθένε, Χαῖρε κεχαριτωμένη Μαρία, ὁ Κύριος μετὰ σοῦ,

εὐλογημένη, σὺ ἐν γυναιξί, καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου,

ὅτι Σωτῆρα ἔτεκες τῶν ψυχῶν ἡμῶν.

Ortodoksinen versio kirkkoslaaviksi:

Sovellukset

Rukous on sävelletty monesti lauluksi. Franz Schubertin Ave Maria lienee yksi maailman rakastetuimmista sävellyksistä ja se usein rinnastetaankin Ave Maria -rukoukseen, vaikka Schubertin sävellys on alun perin sovitettu skotlantilaisen kirjailijan Walter Scottin runon Lady of the Lake (1810) saksankieliseen käännökseen. Sanoituksen myöhemmän latinankielisen käännöksen kautta yksi maailman rakastetuimmista teoksista muuttui kristilliseen kirkkokulttuuriin sopivammaksi ja loi vaikutelman kristillisestä sanomasta, mihin myös myöhemmät suomenkieliset käännökset perustuvat. Verdi, Biebl, de Victoria ja Gounod ovat kuitenkin säveltäneet itse rukouksesta omat versionsa, jotka yleensä esitetään latinaksi.

Ortodoksinen versio lauletaan jokaisen vigiliapalveluksen aikana, kun ehtoopalvelus päättyy ja aamupalvelus alkaa.

Aiheesta muualla

• Maria Callaksen esitys Franz Schubertin Ave Mariasta.
• Kirkko ja kaupunki lehdessä artikkeli "Terve Maria, armoitettu^{[vanhentunut linkki]}"
• Katolinen teologi Emil Anton pohtii aihetta blogissaan.