Autenttinen oppiminen
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: höttöistä ja hämäräksi jäävää pekkahimaslaista spekulointia. Eiköhän kaikessa oppimisessa opiskelija ole "oppimisensa omistaja ja subjekti" |
Autenttinen oppiminen on opetuksellinen lähestymistapa, jonka avulla opiskelijat voivat tutkia, keskustella ja mielekkäästi rakentaa käsitteitä ja suhteita konteksteissa, joihin liittyy todellisia ongelmia ja projekteja, jotka ovat tärkeitä oppijalle. Sillä tarkoitetaan opetus- ja opetustekniikoita, joissa opiskeltavat asiat yhdistetään koulumaailman ulkopuolisiin todellisiin kysymyksiin, ongelmiin ja sovelluksiin. Perusajatus on, että opiskelijat ovat todennäköisemmin kiinnostuneita oppimastaan, motivoituneempia oppimaan uusia käsitteitä ja taitoja ja valmistautumaan paremmin menestymään yliopistossa, uralla ja aikuisuudessa, jos heidän opiskelunsa on yhteydessä tosielämän ilmiöihin, tilanteisiin ja tapahtumiin.[1]
Autenttinen oppiminen on oppimista koskeva näkemys, joka korostaa opiskelijan sitoutumista ja aitouden kokemusta suhteessa omaan oppimiseensaselvennä. Autenttisessa oppimisessa opiskelija on oppimisensa omistaja ja subjekti, ei kohdeselvennä.[2] Autenttinen oppiminen liittyy käsitteenä myös kysymykseen siitä vastaavatko jotakin aihepiiriä tai toimintaa koskeva opetus ja oppiminen niiden kohteen, esimerkiksi ammatillisen käytännön, sisältöä ja luonnetta. Toiminnan oppimisen kannalta tämä merkitsee kosketusta asiantuntijan toimintaanselvennä. Autenttisen oppimisen osatekijöinä nähdään aidot tiedonlähteetselvennä, työelämässä esiintyvät tehtävät sekä oppijan omat ideat ja käsitykset.[3] Eräät tutkijat epäilevät autenttisten oppimiskokemusten suunnittelun mahdollisuuksia, koska autenttisuutta ei voi ennaltamäärätä.[4]
Autenttinen oppiminen nähdään vaihtoehtona yhteyksistään irrotettujen faktojen ja taitojen opiskelulle. Näkökulma korostaa syväoppimista ja elinikäistä oppimista.[5]
Autenttisen oppimisen ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppimisen autenttisuuteen liitetään seuraavanlaisia ominaisuuksia:[6]
- Autenttisella toiminnalla on yhteys reaalimaailmaan ja merkitys siinä.
- Autenttiset toiminnot ovat löyhästi määriteltyjä ja edellyttävät opiskelijoiden määrittelevän toiminnassa tarvittavat tehtävät itse.
- Autenttisessa oppimistoiminnassa tehtävien parissa ollaan suhteellisen pitkään, pikemminkin päiviä, viikkoja ja kuukausia kuin tunteja ja minuutteja.
- Autenttisessa toiminnassa tehtäviä käsitellään useista näkökulmista ja käyttäen erilaisia resursseja.
- Autenttiset toiminnot tarjoavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia.
- Autenttiset toiminnot tarjoavat reflektoinnin mahdollisuuksia.
- Autenttiset toiminnot kytkeytyvät useisiin aihealueisiin eivätkä niiden tuloksetkaan ole aihealuekohtaisia vaan laajempia.
- Arviointi kytkeytyy luontevasti autenttiseen toimintaan.
- Autenttiset toiminnot tuottavat itsessään merkityksellisiä tuloksia eikä pelkästään myöhemmin sovellettavia tuloksia.
- Autenttisessa toiminnassa voi syntyä useita erilaisia, myös kilpailevia tuloksia ja ratkaisumalleja.
Autenttisen oppimisen kokemus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autenttisuus ilmenee tärkeältä osalta nimenomaan tilanteen kokijassa ja on siis riippuvainen hänen asennoitumisestaan tilanteeseen. Autenttiseen kokemukseen liittyy se, että kokija Samuel Taylor Coleridgen sanoin "vapaaehtoisesti vaimentaa epäuskonsa" (willing suspension of disbelief): autenttinen kokemus mahdollistuu, kun kokija hyväksyy tapahtumaympäristön säännöt ja rajoitukset. Autenttisuuden kokemusta on jäsennetty tällä tavoin kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esimerkiksi tietokonepelien yhteydessä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarnio, Helena & Enqvist, Jouni: Autenttinen oppiminen ja osaamisen rakentaminen verkossa (HTML) openetti.aokk.fi. Arkistoitu 12.2.2007. Viitattu 1.11.2010. suomi
- Aarnio, Helena & Enqvist, Jouni: Dialoginen oppiminen verkossa: Diana-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. (Kehittyvä koulutus 2/2001) Helsinki: Opetushallitus, 2001. ISBN 952-13-1261-0 suomi
- Herrington, Jan, Oliver, Ron & Reeves, Thomas C.: Patterns of engagement in authentic online learning environments. Australian Journal of Educational Technology, 2003, 19. vsk, nro 1, s. 59-71. Australasian Society for Computers in Learning in Tertiary Education. Artikkelin verkkoversio. (HTML) Viitattu 1.11.2010. (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kearney, Matthew& Schuck, Sandy: Spotlight on authentic learning: Student developed digital video projects. Australian Journal of Educational Technology, 2006, 22. vsk, nro 2, s. 189-208. Australasian Society for Computers in Learning in Tertiary Education. Artikkelin verkkoversio. (HTML) Viitattu 1.11.2010. (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Donovan, S., Bransford, J., & Pellegrino. (1999). How People Learn: Bridging Research and Practice. Washington, DC: National Academy of Sciences
- ↑ Aarnio, Helena & Enqvist, Jouni: Autenttinen oppiminen ja osaamisen rakentaminen verkossa (HTML) openetti.aokk.fi. Arkistoitu 12.2.2007. Viitattu 1.11.2010. Suomi
- ↑ Aarnio & Enqvist 2001, 23
- ↑ Herrington, Jan, Oliver, Ron & Reeves, Thomas C.: Patterns of engagement in authentic online learning environments. Australian Journal of Educational Technology, 2003, 19. vsk, nro 1, s. 60. Australasian Society for Computers in Learning in Tertiary Education. Artikkelin verkkoversio. (HTML) Viitattu 1.11.2010. (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Herrington, Oliver & Reeves 2003, 62
- ↑ Herrington, Oliver & Reeves 2003,59-71
- ↑ Herrington, Oliver & Reeves 2003,63