Aurinkosaari
| Aurinkosaari | |
|---|---|
| Island in the Sun | |
 |
|
| Ohjaaja | Robert Rossen |
| Käsikirjoittaja | Alfred Hayes |
| Perustuu | Alec Waugh’n romaaniin (1956) |
| Tuottaja | Darryl F. Zanuck |
| Säveltäjä | Malcolm Arnold |
| Kuvaaja | Freddie Young |
| Leikkaaja | Reginald Beck |
| Pukusuunnittelija | Phyllis Dalton |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Yhdysvallat Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö |
20th Century Fox DFZ Productions |
| Levittäjä |
20th Century Studios Netflix |
| Kesto | 119 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Aurinkosaari (Island in the Sun) on Robert Rossenin ohjaama yhdysvaltalainen CinemaScope-värielokuva vuodelta 1957. Alec Waugh’n romaaniin perustuvan, Karibian pikkusaarelle sijoittuvan draaman näyttelijäensembleen kuuluvat muun muassa James Mason, Joan Fontaine, Joan Collins ja Harry Belafonte, jonka elokuvaan tekemästä calypsokappaleesta ”Island in the Sun” tuli yksi hänen tunnetuimmistaan. Laulu soi elokuvan alkutekstien aikana.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useita risteäviä politiikkaan ja ihmissuhteisiin liittyviä juonia sisältävän elokuvan teemana ovat valkoisen ja värillisen väestönosan skismat noin sadan tuhannen asukkaan kuvitteellisella Santa Martan saarella jossakin Länsi-Intian saaristossa. Elokuva herätti aikoinaan kohua rotujen välisen romanssin kuvaamisesta niin, että vaalea Joan Fontaine sai jopa väkivaltaisia uhkauksia Ku Klux Klanin jäseniltä ja muilta, joilla on vaikeuksia erottaa fiktiohahmoja niiden näyttelijöistä[1].
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| James Mason | … | Maxwell Fleury |
| Joan Fontaine | … | Mavis Norman |
| Dorothy Dandridge | … | Margot Seaton |
| Joan Collins | … | Jocelyn Fleury |
| Michael Rennie | … | Hilary Carson |
| Diana Wynyard | … | Mrs. Fleury |
| Harry Belafonte | … | David Boyeur |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkosaarta pidetään tarinaltaan saippuaoopperamaisena, ohjaukseltaan kankeana ja Robert Rossenin huonoimpiin elokuviin kuuluvana. Nimekäs näyttelijäkaarti, kaunis musiikki ja näyttävä värikuvaus saavat kriitikoilta kuitenkin kehuja.[1][2] Helsingin Sanomien mukaan kehnosta elokuvasta on jäänyt elämään lähinnä vain Belafonten samanniminen kappale[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Winnert, Derek: Island in the Sun derekwinnert.com. 28.6.2017. Viitattu 30.5.2024.
- ↑ Dursin, Andy: Island in the Sun The Aisle Seat. 17.1.2006. Viitattu 30.5.2024.
- ↑ Rossenin ensimmäinen varsinainen ohjaustyö. Helsingin Sanomat, 13.12.1974, s. 41. Näköislehti (maksullinen).
