Auno Kerola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Auno Armas Kerola (22. marraskuuta 1907 Rovaniemen maalaiskunta26. tammikuuta 1984 Rovaniemi) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Kerolan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Kerola ja Loviisa Tervaniemi ja puoliso vuodesta 1934 Kaino Irene Karén. Kerola valmistui rakennusmestariksi Oulun teollisuuskoulun talonrakennuslinjalta 1932, toimi lyhyen aikaa Lapin tie- ja vesirakennuspiirin rakennusmestarina ja meni sitten Metsähallituksen insinööriosastolle piirirakennusmestariksi. Tehtävää hän hoiti vuoteen 1939 asti, jolloin hänestä tuli Kemin kaupungingeodeetin apulainen.[1]

Kerola osallistui talvisotaan ja oli välirauhan aikana Kemin Ajoksen sataman rakennusmestari, mitä työtä hän jatkoi myös kesästä 1943 osallistuttuaan sitä ennen jatkosotaan. Samana vuonna hän oli mukana perustamassa Kemin Rakennus -yhtiötä, joka teki ensin töitä Saksan Lapin armeijalle. Hän hankki yrityksen koko osakekannan ja tuli sen toimitusjohtajaksi 1945. Yhtiö oli yksi merkittävistä jälleenrakentajista Lapissa. Se rakensi muun muassa asuin-, liike-, julkisia ja tuotantotiloja sekä kouluja. Yksi yhtiön kohteista oli saksalaisten sotilaiden hautausmaa Rovaniemellä, suurimpia puolestaan sementtitehdas Kolarissa lähes 600 hengen työmaana. Konkurssiin Kemin Rakennus ajautui 1980-luvun alussa, Kerola oli jäänyt pois sen toimitusjohtajan työstä jo 1970-luvun puolivälissä.[1][2][3]

Teollisuusneuvoksen arvonimen Kerola sai 1963. Hänellä oli runsaasti alansa luottamustehtäviä ja hän osallistui Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen, toimintaan. Hän oli myös aktiivinen seurakuntatyössä Rovaniemellä.[1]

  1. a b c d Auno Kerola Biografiasampo. Viitattu 17.1.2022.
  2. Auno Kerola 70 vuotta tänään. Nuorten parien saatava asuntolaina säästöittäkin. Helsingin Sanomat, 22.11.1977, s. 13.
  3. Kotimaa. Tausta. Lapin jälleenrakentaja. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.10.2004. Viitattu 17.1.2022.