Auguste Franchomme
Auguste Joseph Franchomme (10. huhtikuuta 1808 Lille – 21. tammikuuta 1884) oli ranskalainen sellisti ja säveltäjä.[1][2] Hänen instrumenttinsa oli Stradivarius-sello, jota oli häntä ennen soittanut Jean-Louis Duport ja jota myöhemmin soitti Mstislav Rostropovitš.[2]
Franchomme sai Lillen konservatoriossa ensipalkinnon sellonsoitossa vuonna 1821 ja pääsi Pierre Baumannin oppilaaksi. Vuodesta 1825 hän opiskeli Pariisin konservatoriossa Louis-Pierre Norblinin johdolla. Franchomme voitti sellonsoiton ensipalkinnon myös Pariisin konservatoriossa. Hän soitti muun muassa Théâtre-Italienin ensimmäisenä sellistinä, mutta omistautui pian solistisiin esiintymisiin, kamarimusiikkiin ja opettamiseen.[1] Franchomme opetti Pariisin konservatoriossa 56 vuoden ajan.[2] Hän perusti viulisti Jean-Delphin Alardin kanssa yhden romantiikan ajan johtavista jousikvarteteista.[1] Franchomme sai Kunnialegioonan Chevalier-arvon vuonna 1872.[2]
Franchomme oli Frédéric Chopinin ystävä ja esiintyi usein yhdessä tämän kanssa. Chopin omisti sellosonaattinsa (op. 65) Franchommelle. Chopin ja Franchomme yhdessä sävelsivät teoksen Grand Duo concertant Giacomo Meyerbeerin oopperan Robert le diable teemaan. Lisäksi Franchomme oli viimeisen Chopinin kirjoittaman kirjeen vastaanottaja.[2] Hänen omaan sävellystuotantoonsa kuuluvat muun muassa 12 kapriisia (op. 7) ja konsertto. Hän teki myös transkriptioita Ludwig van Beethovenin ja Wolfgang Amadeus Mozartin viulusonaateista. Franchommen oppilaisiin kuului Jules Delsart.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
