August Leskien
| August Leskien | |
|---|---|
| Johann Heinrich August Leskien | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Kiel [1] |
| Kuollut | 20. syyskuu 1916 Leipzig |
| Kansalaisuus | Saksan keisarikunta |
| Koulutus ja ura | |
| Opinnot | Leipzigin yliopisto, Jenan yliopisto, Kielin yliopisto |
| Instituutti | Leipzigin yliopisto, Göttingenin Georg-August-yliopisto, Jenan yliopisto |
| Tutkimusalue | Filologia |
| Palkinnot | Albert Order, honorary doctorate of the University of Oslo, Knight Commander of the Order of Albrecht the Bold |
 Nimikirjoitus |
|
August Leskien (8. heinäkuuta 1840 Kiel, Holsteinin herttuakunta, Preussin kuningaskunta – 20. syyskuuta 1916 Leipzig, Saksan keisarikunta) oli saksalainen kielitieteilijä, joka oli erityisesti perehtynyt slaavilaisiin ja balttilaisiin kieliin. Hän oli yksi nuorgrammaattisen koulukunnan perustajista ja keskeisistä edustajista ja toinen niistä, joka ehdotti koulukunnan keskeistä teesiä äännelakien poikkeuksettomuudesta (toinen oli Wilhelm Scherer).[2]
Tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1860 Leskien ryhtyi perehtymään filologiaan Kielissä Georg Curtiuksen johdolla. Matkustellessaan hän oppi maalaisilta sorbia. Vuodesta 1866 hän ryhtyi tutkimaan indogermaanisia kieliä Jenassa August Schleicherin opastamana. Erityisesti hänen tutkimuskohteenaan olivat slaavilaiset kielet ja liettuan kieli. Vuonna 1870 hänestä tuli slavistiikan professori Leipzigin yliopistossa. Hän kiinnostui erityisesti varhaisesta muinaisbulgariasta ja julkaisi vertailevia tutkimuksia eri kielten kielioppien välillä.[3]
Leskien julkaisi 1900-luvun puolella muun muassa serbokroaatin kieliopin sekä liettuan kielen oppikirjan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ Itkonen, Erkki: Kieli ja sen tutkimus, s. 34. WSOY, 1966.
- ↑ a b Pohl, Heinz Dieter: Leskien, August (verkkoversio) Deutsche Biographie. 1985. Viitattu 24.6.2022. (saksaksi)
| ||||||||||||||||||
