August Heinrich Hoffmann von Fallersleben

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
August Heinrich Hoffmann von Fallersleben
von Fallersleben mahdollisesti vuonna 1860.
von Fallersleben mahdollisesti vuonna 1860.
Henkilötiedot
Syntynyt2. huhtikuuta 1798
Fallersleben, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta
Kuollut19. tammikuuta 1874 (75 vuotta)
Corvey, Saksan keisarikunta
Ammatti korkeakouluopettaja, runoilija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.von-fallersleben.de
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Carl Georg C. Schumacherin maalaus Hoffmannista (1819).

August Heinrich Hoffmann von Fallersleben (2. huhtikuuta 1798 Fallersleben, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta – 19. tammikuuta 1874 Corvey, Saksan keisarikunta) oli saksalainen germanistiikan korkeakouluopettaja ja runoilija. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1841 kirjoittamastaan laulusta Deutschlandlied, josta tuli myöhemmin Saksan kansallislaulu (nykyisin virallisena hymninä toimii vain kolmas säkeistö).

Hoffmann osoittautui juoma-, vaellus-, sota-, kevät- ja lastenlauluissaan aidoksi kansanrunoilijaksi. Hän menetti professorinvirkansa ja eläkkeensä 1840–1841 julkaisemansa runokokoelman Unpolitische Lieder vuoksi, mutta sai eläkkeen takaisin 1848. Kootut teokset julkaisi H. Gerstenberg 1890–1893.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Heinrich Hoffmann von Fallersleben oli kotoisin Fallerslebenin kaupungista. Hänen vanhempansa olivat kauppias, ravintolanomistaja ja Fallerslebenin pormestari Heinrich Wilhelm Hoffmann sekä tämän vaimo Dorothea Balthasar. Käytyään fallerslebenilaisen kansakoulun (Fallerlebener Bürgerschule) vuonna 1812 hän meni lukioon (höhere Bürgerschule) Helmstedtissa. Hän vaihtoi kaksi vuotta myöhemmin opinahjonsa Martino-Katharineumiin Braunschweigissa. Vuonna 1815 hän debytoi neljällä runolla.

Hoffmann aloitti 18-vuotiaana huhtikuussa 1816 teologian opintonsa Göttingenissä, omien sanojensa mukaan ”vähäisillä rahoilla ja iloisesti” (’mit wenig Geld und Lust’). Oikeastaan hän oli kuitenkin kiinnostunut enemmän antiikin historiasta, esikuvanaan tässä asiassa Johann Joachim Winckelmann. Jacob Grimm ihmetteli Hoffmannille tämän tutustuessa Grimmin veljeksiin 1818, että eikö isänmaa ole häntä lähempänä kuin antiikin aika. Niinpä Hoffmann vaihtoi opintonsa saksan kieleen ja kirjallisuuteen (germanistiikkaan ja saksan filologiaan).

Hoffmannin isä onnistui 1818 rahalla ja suhteillaan varjelemaan poikaansa armeijapalvelukselta. Vielä samana vuonna Hoffmann lähti opettajansa Friedrich Gottlieb Welckerin kanssa Bonnin yliopistoon, missä heidän dosentteinaan toimivat Jacob Grimm ja Ernst Moritz Arndt.

Hoffmann löysi 8. toukokuuta 1821 katkelmia keskiaikaisesta eeppisestä runosta ”Otfried”. Pian sen jälkeen hän julkaisi löydöstä kirjoitelman nimellä ”Bonner Bruchstücke vom Otfried nebst anderen Sprachdenkmälern”[2]. Samana vuonna ilmestyi hänen runokokoelmansa Lieder und Romanzen, minkä yhteydessä hän käytti ensimmäisen kerran nimeä Hoffmann von Fallersleben.

Franz Liszt tutustui Hoffmanniin Weimarissa 1854. Seuraavana vuonna Liszt muutti perheineen Corveyhyn. Hoffmann sai sieltä 1860 Lisztin välityksellä herttua Viktor I. von Rotiborin linnan kirjastonhoitajan työn. Vaimo Ida Hoffmann kuoli samana vuonna.

Fallersleben julkaisi Leipzigissa 1842 kokoamiaan saksalaisia tai oikeammin sleesialai­sia kansanlauluja sisältävän kokoelman "Schlesische Volkslieder mit ihren Melodien". Kokoelmassa oli sävelmä, joka liittyi vanhaan saksalaiseen lauluun ”Schönster Herr Jesu”. Sen otsikoksi Fallersleben on merkinnyt laulun ”Jesus über Alles”, joka oli kotoisin Glatzin kreivikunnasta Saksan Sleesiassa. Sävelmään kirjoitti tanskalainen runoilija Bernhard Severin Ingemannia uuden tekstin "Dejlig er jorden", joka on suomennettuna virsi Maa on niin kaunis.[3]

Hoffmann kuoli 75-vuotiaana Corveyssa aivohalvaukseen.

Puoliso ja poika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoffmann meni naimisiin 51-vuotiaana 18-vuotiaan sisarentyttärensä Ida vom Bergen kanssa, joka oli Hannover-Bothfeldistä kotoisin olevan papin tytär. He saivat vuonna 1855 Weimarissa pojan, joka kastettiin Franz Friedrichiksi kummisetiensä Franz Lisztin ja Friedrich Preller der Älterein mukaan. Franz Friedrichistä tuli maisemamaalari hänen opiskeltuaan ensin Düsseldorfin Taideakatemiassa ja Weimarin Taidekoulussa. Weimarissa hänen opettajanaan toimi Theodor Hagen. Hän asui vuoteen 1888 Weimarissa ja muutti sitten Berliiniin professorin viran takia. Hän kuoli 1927, ja hänet on haudattu Weimariin. Franz Friedrichin maalaukset ovat nykyään nähtävissä Hoffmann-von-Fallerleben-Museumissa Wolfsburg-Fallerslebenissä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hoffmann von Fallersleben, August Heinrich. Tietosanakirja osa 3, palsta 516. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1911. Teoksen verkkoversio. Viitattu 22.5.2020.
  2. ↑ Werke von Hoffmann von Fallersleben, Heinrich (Teoksen nimen lähde) Deutsche Biographie. Viitattu 22.5.2020. (saksa)
  3. ↑ Nisser, Per Olof & Selander, Inger & Bernskiöld, Hans: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429, s. 238. Visby: Wessmans musikförlag, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_Heinrich_Hoffmann_von_Fallersleben&oldid=21050645”