Augsburgin interim
Augsburgin interim oli reformaation aikana vuonna 1548 Augsburgissa solmittu väliaikaissopimus Schmalkaldenin sodassa taistelleiden protestanttien ja katolilaisen keisarin välillä. Käytännössä sopimus oli Mühlbergin taistelun voittaneen keisari Kaarle V:n sanelema, eikä se juurikaan tarjonnut kompromisseja: protestantit joutuivat luopumaan kaikista uudistuksistaan lukuun ottamatta maallikkojen ehtoollista ja pappien avioliittoja.[1] Tosin nämäkin uudistukset sallittaisiin vain seuraavaan kirkolliskokoukseen saakka.[1] Protestantit eivät osanneet päättää esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja 1552 Schmalkaldenin sota puhkesi uudelleen.
Vuonna 1555 Augsburgin interim muuttui tarpeettomaksi Augsburgin uskonrauhan korvatessa sen. Uskonrauha muodostui muuttuneen poliittisen ja sotilaallisen tilanteen takia huomattavasti interimiä enemmän kompromissiksi katolilaisten ja protestanttien välille.
Omana aikanaan Augsburgin interimiin ei suhtauduttu varsinkaan protestanttien parissa kovinkaan lämpimästi. Tästä kertoo muun muassa aikakaudelta peräisin oleva pilkkalaulu aiheesta:
»
Nyt rauha tahdotaan saada
ja sopu kautta maan,
asiat kuntoon panna
kunnes konsiili kuulutetaan.
Interim määrättiin väliajaksi,
se kristikansan vietteli
paholaisen mieliksi.
Ei sielua meiltä turmella
me vastaan nousemme!
heitämme kuolon uhalla
paavit, keisarit pellolle.
Me pysymme puhtaassa sanassa,
mi Kristuksesta loistaa
ja paholaisen poistaa.
Väliaikana saadaan kuulla
suuren sodan pauhu,
interim meidän kansalle
on liian suuri kauhu.
Väliaika pitkäksi venähtää
ja Kristus ehtii tulla
kera lunastuksen bullan.»
(Tuntemattomaksi jääneen runoilijan teos.[1])
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kristinuskon historia 2000. Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Espoo: Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7