August Eklöf
Fredrik August Eklöf (9. marraskuuta 1837 Tammisaari – 13. joulukuuta 1912[1]) oli suomalainen pääasiassa Porvoon seudulla vaikuttanut kauppias ja teollisuusmies. Eklöfin vanhemmat olivat hatuntekijä Carl Johan Eklöf ja Eva Lovisa Björkbom. Hän kävi Tammisaaren ala-alkeiskoulun 1849 sekä Berliinissä 1861–1863 Nordenskiöldin kauppaopiston ja toimi kauppiaana Porvoossa vuodesta 1864 lähtien.
Eklöf oli tammisaarelaissyntyinen suurliikemies. Hän palveli nuorena Orrmanin veneveistämön konttorissa Porvoossa. Hän hankki liikemieskokemusta Saksassa ja asettui sitten 1860-luvun loppupuolella Porvooseen. Hän oli merkittävä vaikuttaja Porvoossa ja huomatuimpia puutavara-alan nimeään kantavalla yrityksellä. EEklöfillä oli suuri merkitys kotikaupunkinsa liikenneolojen kehittämisessä. Vuonna 1868 hän oli perustamassa Porvoon-Helsingin höyrylaiva-osakeyhtiötä, samoinPorvoon radan valmistuminen on lähinnä hänen ansiotaan. Eklöf tuki taloudellisesti Porvoon museon perustamista kaupungin vanhaan raatihuoneeseen ja oli myösSuomen ensimmäisen kansanopiston Porvoon kansanopisto perustajia ja tukijoita. Hänet nimitettiin 1867 Ruotsin-Norjan konsuliksi,[2] Ruotsin 1905-1908. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1895.[1]
Eklöf kuului vuonna 1874 käyttöönotetun yksityisen Porvoo-Kerava-rautatien perustajiin ja osakkaisiin. Hän omisti hevosenkenkätehtaan Porvoossa, höyrysahoja Porvoossa, Tolkkisissa, Hämeenlinnassa, Muroleessa, Kannuksessa ja Kuokkalassa sekä tiilitehtaan ja vuonna 1893 perustetun sulfiittiselluloosatehtaan Tolkkisissa. Eklöfin hallussa oli lisäksi 49 maa- ja metsätilaa eri puolilla Suomea. Nämä omistukset keskitettiin vuonna 1910 perustetulle Aug. Eklöf Ab -nimiselle osakeyhtiölle, ja Eklöf toimi itse yhtiön johtokunnan puheenjohtajana 1910–1912. Eklöf sai kauppaneuvoksen arvon 1895. Hänen poikansa agronomi Birger Eklöf oli yrityksen pääjohtaja isänsä jälkeen[3].
Eklöf oli myös Porvoon kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1875–1879 ja 1897–1899.[1]
Eklöf oli naimisissa 1876–1924 Elin Sofia Arppen kanssa.[1]
Porvoon kaupunki ja alueen osin omistava StoraEnso kehittävät Tolkkisten lakkautetun sellutehtaan ja sahan aluetta Eklöfin mukaan Augustinranta -nimiseksi yrityspuistoksi[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuka kukin oli
- ↑ Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Eklöf, August
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 741
- ↑ Augustinranta – teollisuusalueesta yrityspuistoksi RY Rakennettu ympäristö. 2010. Rakennustieto. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 12.11.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
