Atostek

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 16. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atostek Oy
Tunnuslause Digitalisaation insinööritoimisto[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1999
Toimitusjohtaja Tuomas Fjällström
Puheenjohtaja Jarkko Niittylahti
Kotipaikka Tampere
Toimiala tietotekniikka
Liikevaihto 11,2 milj. euroa (2023)[2]
Liikevoitto 927 000 euroa (2023)[2]
Henkilöstö 104 (2023)[2]
Omistaja toimiva johto ja avainhenkilöt[3]
Kotisivu atostek.com

Atostek on suomalainen ohjelmistoalan yritys, joka toimii robotiikan, terveydenhuollon ja tekoälyn ohjelmistojen parissa.[1] Vuonna 1999 perustettu yritys toimii Tampereella, Espoossa ja Jyväskylässä.[4][2]

Atostekin toimisto Tampereella. Technopoliksen rakennus Hermiassa lokakuussa 2023

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1999–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atostek perustettiin vuonna 1999 Tampereella. Neljän perustajan joukkoon kuuluivat muun muassa Atostekin ensimmäinen toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Leena Eskola[5] ja Jarkko Niittylahti.[6] [3]

Vuonna 2007 Atostek työllisti neljä tohtoria, 12 diplomi-insinööriä ja kuusi teekkaria. Yritys kasvoi kannattavasti ja sillä oli asiakkaina Suomen eniten tuotekehitykseen sijoittavia suuryrityksiä.[5] Atostek teki ohjelmistokehitystä laitevalmistajille, esimerkiksi RAYlle Atostek toimitti parituhatta räätälöityä wlan-reititintä, joilla peliautomaatteja kytkettiin langattomasti internetiin.[7]

Vuonna 2009 Atostek työllisti 25 henkilöä ja sen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa. Toimitusjohtajana toimi Juha Lemmetti.[8]

2011–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Atostek kehitti alustariippumattoman Corento-ohjelmointikielen, joka on tarkoitettu signaalinkäsittelyalgoritmien tehokkaaseen toteutukseen.[6]

Vuonna 2013 Atostek työllisti noin 50 henkilöä ja sen toimitusjohtajana aloitti DI Mika Torhola[9]. Yhtiö alkoi kehittää omaa SaaS-palveluansa ERAa, joka saatiin tuotantoon seuraavana vuonna.[1]

Vuonna 2019 Atostek avasi ensimmäisen toimipisteen Hervannan ulkopuolelle, Espoon Otaniemeen.[10][1]

Vuonna 2020 Atostekissa oli käynnissä kaksi tekoälyyn liittyvää tutkimus- ja kehityshanketta. Eurooppalaiseen yhteistoimintaverkosto Eurekaan kuuluvassa Itea-hankkeessa kehitettiin Oxilate, jossa tekoälyä hyödyntävät ongelmanratkaisussa niin teollisuuden asentajat kuin loppuasiakkaatkin. Helsingin yliopiston kanssa panostettiin keinoihin, joilla lääkinnällisten laitteiden tekoälyohjelmistot saadaan nopeammin tuotantoon.[3]

2021–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2021 Atostek julkisti massarokotuksiin tarvittavan henkilöstömäärän vähentämiseen tarkoitetun ERA Rokote -palvelun.[11]

Vuonna 2023 Atostek avasi uuden toimipisteen Jyväskylän Mattilanniemeen yliopiston viereen.[12][4]

Syyskuussa 2024 Atostekin uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin aiemmin yrityksen myyntijohtajana työskennellyt Tuomas Fjällström. Atostekia 11 vuotta toimitusjohtajana luotsannut Mika Torhola siirtyi uusien liiketoimintojen kehittämiseen.[13]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diplomitöitä Atostekin toimistolla

Vuonna 2023 Atostekin palveluksessa oli noin 100 henkilöä.[2] Atostekilla on toimistot Tampereen Hervannassa, Espoon Otaniemessä ja Jyväskylän Mattilanniemessä.[14][4]

Atostekin omistajiin kuuluu sen toimiva johto ja avainhenkilöt.[3]

Atostekilla on poikkeuksellinen käytäntö tutkintoa varten opiskelevien työntekijöidensä valmistumisen varmistamiseksi: se maksaa noin kahden kuukauden ajan palkkaa gradun tai diplomityön tekijöille varsinaisesta kirjoittamistyöstä. Keskimäärin yrityksen palkkaamien opiskelijoiden lopputyöt ovat valmistuneet noin 273 työtunnissa.[14] Vuoteen 2023 mennessä yritys oli rahoittanut yli 60 opinnäytetyön tekemistä.[15]

Tammikuussa 2024 Atostek valjasti tekoälyn osaksi henkilöstöhallintoaan. Yritys kehitti tekoälyllä toimivan AI-Marin, joka osaa vastata esimerkiksi sairauslomia tai perhevapaita koskeviin kysymyksiin. Tekoälyohjelma pohjautuu Atostekin sisäisiin ohjeisiin.[16]

Atostekissa huomattiin, että sen sote-alan digipalveluja kehittävän ERA-tiimiin sovelluskehittäjistä puolet on naisia. Moni heistä on päätynyt alalle mutkan kautta, kun innostus koodaamiseen on syttynyt aikuisena.[17][18]

Tuotteet ja asiakkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Atostekin liiketoiminta jakautui kolmeen liiketoiminta-alaan: teollisuudelle, lääketieteelle ja terveydenhuollolle sekä julkiselle sektorille tarjottaviin palveluihin.[1] Atostekin asiakkaita ovat esimerkiksi lääketieteelliset laitevalmistajat ja teollisuuden kone- ja laitevalmistajat.[3]

Liiketoimintaan kuuluu ohjelmistojen hankintakonsultointi ja teknistä ja algoritmiosaamista vaativat ohjelmistohankkeet esimerkiksi robotiikan ja tekoälyn parissa.[1] [3] Yhtiö on patentoinut esimerkiksi tietoliikenteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisujaan.[1]

Atostek on kehittänyt ABB:n Suomen taajuusmuuttajatehtaalle[19] konenäkösovelluksen, joka analysoi kamerakuvaa.[20] 5G-yhteyden kautta toimivan järjestelmän avulla valvotaan laatua moduulien kokoonpanossa.[19]

Myös Liikenteenohjauksen valtionyhtiö Fintraffic (aiemmin Traffic Management Finland)[21] ja KL-Kuntahankinnat[22] ovat Atostekin asiakkaita.

Atostek on ollut mukana kehittämässä Mehiläisen omaa potilastietojärjestelmää Mehidocia.[23]

Atostek kehittää sovellusta, jonka avulla tavallinen kansalainen voisi tehdä itselleen ennakoivan terveystarkastuksen.[24]

Atostekilla on käytössään paikallinen, omassa konesalissa ajettava kielimalli, jonka avulla voidaan esimerkiksi tiivistää pitkät potilaskertomukset nopeasti omaksuttavaan muotoon.[25]

Maaliskuussa 2024 Atostek valittiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kortinlukijaohjelmiston ja mobiilikortinlukijasovelluksen toimittajaksi. Sopimusten yhteisarvo on 3,8 miljoonaa euroa. Kortinlukijaohjelmiston avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, muiden toimialojen virkahenkilöt sekä kansalaiset voivat tunnistautua vahvasti ja allekirjoittaa asiakirjoja. Atostekin tarjoama ratkaisu pohjautuu ERA SmartCard -tuotteeseen, joka on Suomessa laajasti käytössä oleva kortinlukijaohjelmisto.[26][27]

ERA

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potilaan aikajana ERA Kokonaiskuva -ohjelmassa

Atostekin oma SaaS-palvelu ERA (lyhenne sanoista eResepti ja eArkisto) otettiin käyttöön vuonna 2014.[1] ERA(aiemmin eRA[28])-palvelun avulla kymmeniä kliinisiä tietojärjestelmiä ja tuhansia sote-käyttäjiä on yhdistetty Suomen Kansalliseen terveysarkistoon eli Kanta-palveluun sekä Kelan Kanta-arkistoon.[1] [3][29] Atostek on tuotteistanut ERA-palvelun pohjalta myös kansainvälisen sähköisesti toimivan Recibus-lääkemääräysratkaisun.[3]

Vuonna 2019 Digian ja Atostekin yhteenliittymä voitti sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen tähtäävän UNA-yhtiön julkisen kilpailutuksen integraatio- ja tiedonhallintaratkaisun toimituksesta.[30] Ratkaisu hyödyntää Atostekin ERA-liityntäpalvelua.[3][29] UNA-arkkitehtuuri todettiin toimivaksi vuonna 2017, kun UNA ja Atostek pilotoivat sitä Potilaan aikajana -sovelluksella.[29]

Ihmisiä jonottamassa COVID-19-rokotukseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Tampereella heinäkuussa 2021.

ERA Rokote -palvelu julkaistiin maaliskuussa 2021. Sen avulla vähennettiin massarokotuksiin tarvittavaa henkilöstömäärää.[11] Siihen asti rokotustapahtumissa oli ollut avustamassa kaksi henkilöä, joista toinen kirjasi tapahtuman Kelan Kanta-palveluun ja toinen THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Muutoksen jälkeen tieto siirtyi tarvittaviin palveluihin yhden käyttöliittymän kautta.[31] Myöhemmin samana vuonna Atostek toteutti julkiselle sektorille palvelun, jonka avulla koronapasseja saatettiin tulostaa ihmisille, jotka eivät käyttäneet itse Omakanta-palvelua.[32]

Atostek ERA-järjestelmä on myös itsenäisesti toimiva potilastietojärjestelmien varajärjestelmä, jota voidaan käyttää esimerkiksi hyvinvointialueilla.[33]

Lokakuussa 2023 yli 900 000 sosiaalihuollon asiakirjaa arkistoitiin onnistuneesti Atostekin ja Digital Workforcen teknologioiden avulla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Atostekin ERA-palvelun avulla tiedot saatiin konvertoitua arkistokelpoiseen tallennusmuotoon ja rikastettiin tarvittavilla metatiedoilla.[34]

Ruotsalainen Cambio Cosmic otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön Ahvenanmaalla. Järjestelmä integroidaan Suomen kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon infraan, jolloin se toimii osana Suomen terveydenhuoltojärjestelmää. Atostek toimii hankkeessa Cambion alihankkijana.[35]

Flexbot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atostekin Flexbot on ohjelmistokehitysalusta robotisaation sovelluksille.[3] Atostekin alusta on yhteensopiva avoimen lähdekoodin Robot Operating System 2:n (ROS 2) -alustan kanssa.[1]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2010 Pirkanmaan Yrityskummit valitsivat Atostekin vuoden kummiyritykseksi.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Kauko Ollila: Listasimme 13 kasvavaa it-yritystä, jotka ovat matkalla suurten joukkoon Tivi. Viitattu 17.9.2021.
  2. ↑ a b c d e Atostek Oy taloustiedot www.asiakastieto.fi. Viitattu 13.2.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Ollila, Kauko: Haastaja hakee maltillista kasvua. Tivi, 11.9.2020, s. 20-21.
  4. ↑ a b c Eija Marja-aho: Jyväskylään rantautui uusi ohjelmistofirma – toimipisteen vetäjä Antti Sauvamäki, 37, ehti haaveilla vuosia paluusta kotikaupunkiinsa Keskisuomalainen. 12.7.2023. Viitattu 17.1.2024.
  5. ↑ a b Tuula Laatikainen: Superprofessori myy epätiedettä Tekniikkatalous. Viitattu 10.9.2020.
  6. ↑ a b Veli-Matti Jalovaara: Tamperelaisfirma haastaa C-kielen Tekniikkatalous. Viitattu 10.9.2020.
  7. ↑ RAY syöttää langattomuutta peliautomaatteihin Ilta-Sanomat. Viitattu 10.9.2020.
  8. ↑ a b Vuoden 2010 kummiyritys julkistettiin. Pirkanmaan Yrittäjä, 2011. Pirkanmaan yrittäjät. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Atostek – Mika Torhola Atostek Oy:n toimitusjohtajaksi Atostek. 15.7.2013. Viitattu 5.8.2019.
  10. ↑ Atostek – Atostekin uusi toimisto avataan Espooseen Atostek. 22.11.2018. Viitattu 5.8.2019.
  11. ↑ a b Elina Heino: Näin rokottamista koronaa vastaan voi vauhdittaa – Suomalaisyrityksen ratkaisulla rokottajamäärä puolittuu Tekniikkatalous. Viitattu 26.5.2021.
  12. ↑ Yliopiston DI-koulutus houkutteli Atostekin Jyväskylään elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi. Viitattu 5.7.2024.
  13. ↑ Tivi: Atostek nimitti uuden toimitusjohtajan Tivi. 12.9.2024. Viitattu 13.9.2024.
  14. ↑ a b Gradu palkkatyönä – opiskelijoita rekrytoiva tamperelaisfirma antaa opintojen viimeistelyyn aikaa 350 tuntia Ilta-Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 10.9.2020.
  15. ↑ Kirjoitamme tietokoneelle sielua tampereenkauppakamarilehti.fi. Viitattu 2.4.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Ville Mäkilä: Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa? Verkkouutiset. 24.1.2024. Viitattu 15.2.2024.
  17. ↑ Suvi Korhonen: Suomalainen it-yritys teki havainnon: naiset kiinnostuvat koodaamisesta usein mutkan kautta Tivi. 4.7.2024. Viitattu 5.7.2024.
  18. ↑ Suvi Korhonen: Naiset kiinnostuvat ohjelmoinnista usein mutkan kautta, it-talossa huomattiin Tekniikka&Talous. 2.6.2024. Viitattu 5.7.2024.
  19. ↑ a b Teollinen 5g-tekoälysovellus otettiin käyttöön suomalaistehtaalla – Toista vastaavaa ei ole maailmassa Tekniikan Maailma. Viitattu 10.9.2020.
  20. ↑ Mikko Pulliainen: 5g tehostaa tehtaiden toimintaa: työntekijä saa lähes heti kuulla virheistä Tivi. Viitattu 10.9.2020.
  21. ↑ TIVI: Valtionyhtiö kilpailutti it-konsultit – tässä ovat 17,5 miljoonan diilin voittajat Tivi. Viitattu 10.9.2020.
  22. ↑ Aleksi Kolehmainen: Kuntahankinnat järjesti 35 miljoonan it-kilpailutuksen – tässä ovat voittajat Tivi. Viitattu 10.9.2020.
  23. ↑ Perttu Pitkänen: Mehiläinen kehitti oman potilastietojärjestelmän: ”Nimenomaan emme tee Apottia vastaavaa” Ilta-Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 17.1.2024.
  24. ↑ Tampereella kehitetään mullistavaa sovellusta, joka hyödyntäisi lähes kaikkien suomalaisten terveysdataa Aamulehti. 8.7.2023. Viitattu 17.1.2024.
  25. ↑ Panu Räty: Tekoäly tuli jo työpaikoille – ”Halusimme olla vähän nopeampia kuin muu markkina” Tivi. 2.4.2024. Viitattu 2.4.2024.
  26. ↑ Tamperelaiselle Atostekille 3,8 miljoonan kauppa – valittiin DVV:n kortinlukijasovelluksen toimittajaksi Aamulehti. 15.3.2024. Viitattu 18.3.2024.
  27. ↑ Aleksi Kolehmainen: Virasto kilpailutti 3,8 miljoonan it-diilit – voittaja oli halvin ja laadukkain Tivi. 4.7.2024. Viitattu 5.7.2024.
  28. ↑ Atostek – eRA is now ERA Atostek. 12.5.2022. Viitattu 4.1.2023. (englanti)
  29. ↑ a b c Suvi Korhonen: Lääkäri saa koko potilashistorian aikajanalle: “todistaa Una-arkkitehtuurin toimivuuden” Tivi. Viitattu 10.9.2020.
  30. ↑ TIVI: Digia ja Atostek saivat 6 miljoonan euron it-diilin – ammattitaito vakuutti Unan Tivi. Viitattu 10.9.2020.
  31. ↑ Elina Heino: Koronarokottamista voi vauhdittaa – Yritys keksi keinon puolittaa rokottajien tarve Mediuutiset. Viitattu 4.1.2023.
  32. ↑ Etkö käytä Omakantaa? Voit saada koronapassin siitä huolimatta www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2023.
  33. ↑ Potilastietojärjestelmien katkoksiin varautuminen vaihtelee Lääkärilehti.fi. 12.9.2023. Viitattu 17.1.2024.
  34. ↑ Joakim Kullas: Ohjelmistorobotti siirsi yli 20 vuoden datat uuteen järjestelmään – Projektijohtaja: ”Osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi" Kauppalehti. 17.1.2024. Viitattu 17.1.2024.
  35. ↑ Tivi: Ruotsin käytetyin potilastietojärjestelmä saapuu Suomeen Tivi. 31.10.2024. Viitattu 1.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Atostek, kotisivut
  • ERA, potilastietojärjestelmistä riippumaton Atostekin liityntäpiste
  • PET ERP, Atostekin PET-keskusten toiminnanohjausjärjestelmä
  • Recibus, Atostekin e-reseptijärjestelmä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Atostek&oldid=22742101”