Atomikello
Atomikello on kello, joka käyttää atomien resonanssitaajuuksia ajan mittaamiseen. Ne ovat kaikkein tarkimpia kelloja.
Maailman tarkin kello on atomikello, joka jätättää tai edistää yhden sekunnin 40:ssä miljardissa vuodessa[1].
Ensimmäinen atomikello rakennettiin Britannian Kansallisessa fysiikan laboratoriossa vuonna 1955[1].
Ensimmäiset atomikellot olivat masereihin kytkettyjä laitteita. Nykyiset atomikellot perustuvat modernimpaan fysiikkaan kuten kylmiin atomeihin eli cesiumatomeihin, joiden lämpotila on pudotettu liki absoluuttiseen nollapisteeseen ja atomiryppäisiin eli sähköisessä vuorovaikutuksessa oleviin atomeihin.[2] Atomikellojen aikavirhe on noin sekunnin miljardisosa vuorokaudessa. Atomikellot eivät ole radioaktiivisia.[3]
Cesiumatomikello altistaa cesiumatomit mikroaalloille, kunnes ne resonoivat resonanssitaajuudellaan, ja sitten se laskee vastaavat värähtelyt kellojaksoina.lähde?
Atomikelloihin voivat vaikuttaa ympäristötekijät, ja yksinkertaisimpien kellojen käyttämät menetelmät ovat hyvin riippuvaisia ympäristöstä. Parhaat kellot ovat metrologisia primäärinormaaleja, joita on kaikkiaan alle kaksikymmentä koko maailmassa ja joihin vaikuttavat ainoastaan lämpösäteily ja magneettikentät. Suhteellinen epävarmuus on pienin eli sekunti sadassa miljoonassa vuodessa radiotaajuuksisissa cesiumkelloissa.lähde?
Kelloihin – kuten itse ajan kulumiseen – vaikuttavat suhteellisuusteorian mukaisesti kellon nopeus ja painovoima. Kellojen vertailun mahdollistamiseksi sekunti määritellään keskimerenpinnan tasossa.[4] Suhteellisuusteorian mukaiset korjaukset on otettava huomioon GPS-satelliittien atomikellojen toiminnassa.lähde?
Suomen virallista aikaa ylläpidetään kolmella atomikellolla Otaniemessä sijaitsevassa VTT:n kansallisessa metrologialaitoksessa. VTT:n aikalaboratorion kellot ovat mikroaaltoalueella toimivia vetymaserkelloja. Uusin niistä on sveitsiläinen, kaksi vanhempaa venäläisiä. Ne heittävät laskennallisesta maailmanajasta tyypillisesti 10–20 nanosekuntia kuukaudessa. Näiden kellojen avulla Suomi osallistuu maailmanajan ylläpitämiseen, samoin kuin noin 80–90 muuta metrologian laboratoriota eri puolilta maailmaa. VTT MIKES kehittää uuden sukupolven optista atomikelloa, jolla tavoitellaan 18 desimaalin tarkkuutta. Sillä tarkkuudella toimivia optisia atomikelloja on maailmassa kymmenkunta.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ajanmittaus | Tarkin kello heittää nyt vain sekunnin 40 miljardissa vuodessa Helsingin Sanomat. 4.4.2024. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ vahvat sidokset - TIM tim.jyu.fi. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ How Atomic Clocks Work – Are Atomic Clocks Radioactive? (englanniksi) Viitattu 5.7.2011.
- ↑ Merimaa, Mikko: Tieteestä on kysymys, Helsingin Sanomat 26.10.2010 sivu D 2
- ↑ Suomen virallista aikaa mittaavista atomikelloista osa on vanhentumassa – ”Tällaisten kellojen valmistajia ei ole maailmassa kovin monta” Yle Uutiset. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]