Atjekjoki
| Atjekjoki Átjekjåhkå |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Lappi |
| Kunnat | Jällivaara |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Atjekjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 41,45 km² [1] |
| Pääuoman pituus | 13 km [2][1] |
| Pääuoman osuudet | Atjekjoki ←Vaarasenjoki ←(järviketju) |
| Yhtyy | Rånejoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Atjekjaure, Jällivaara |
| Laskupaikka | Syväsuando, Rånejoki, Jällivaara |
| Sivu-uomat | Kivioja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 381 m mpy. [2][1] |
| Laskukorkeus | 326 m mpy. [3][1] |
| Korkeusero | 55 m |
| Pituus | 8 km [1] |
| Kaltevuus | 6,88 m/km |
| Keskiylivirtaama | 3,07 m³/s (MHQ) [4] |
| Keskivirtaama | 0,49 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 0,11 m³/s (MNQ) [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Atjekjoki (joskus myös Atjejoki, luulajansaameksi Átjekjåhkå) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaarassa Rånejoen vesistössä virtaava 13 kilometriä pitkä Rånejoen sivujoki.[1][5][3]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki saa alkunsa Atjekjauresta ja se laskee Rånejokeen 8 kilometrin päässä. Sen virtaamissuunta on pääosin kaakkoinen. Se virtaa puolet matkastaan järvialueella, josta se poistuu alitettuaan Nattavaarasta tulevan metsäautotien. Alkuosuus putoaa yli 30 metriä neljän kilometrin matkalla ja sitten se putoaa 20 metriä viimeisellä neljällä kilometrillä. Koko joen kaltevuus on lähes 7 metriä kilometrillä.[1][5][3][1]
Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atjekjoki kuuluu Rånejoen vesistöön (päävesistötunnus 7) ja on Rånejoen sivujoki. Sen valuma-alueen pinta-ala on noin 41 neliökilometriä (km²), joka on noin 1,0 % koko Rånejoen vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Joki yhtyy Rånejokeen 6,5 kilometriä Nattavaarasta länsi-luoteeseen päin Syväsuannon kohdalle. Rånejoki laskee yli 120 kilometrin päässä Perämereen Råneån taajamassa Luulajassa.[6][5]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (39,1 %), turve (49,6 %), kalliomaa (1,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (4,0 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (52,8 %), soita ja kosteikkoja (40,7 %) ja joutomaita (0,5 %). Näiden lisäksi on 6,0 % vesistöjä.[4]
Joki virtaa varsin soistuneella seudulla, jossa sen valuma-alueella esiintyy runsaasti lampia ja järviä. Alueen järvet muodostavat tiheän esiintymän, joka erottuu kartoissa muusta ympäristöstä selvästi. Valuma-alueen pääuoma muodostuu ala- ja keskijuoksulla Atjekjoesta, sitten Atjekjauresta, yläjuoksulla Vaarasenjoesta ja pienten järvien muodostamasta vesistöketjusta.[2]
Sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajuoksulla alin sivuoja yhtyy siihen kaksi kilometriä joensuusta. Se on Kivioja, jonka lähde on Ratnivuoman suoalue. Kilometrin verran yläjuoksulle päin yhtyy jokeen etelästä tuleva lyhyt puro. Puron valuma-alueeseen kuulu kaksi järveä Saarijärvi ja Rapakkojärvi. Saman tapainen sivupuro löytyy 1,7 kilometrin päässä Atjekrovan itäpuolelta. Se virtaa monien lampien ja järven kautta. Atjekjauren lounaispuolella kohoava Atkekvaara ja luoteispuolinen Pikkuvaara ovat valuma-alueen vedenjakajia. Atjekjaureen tulevat ojat alkavat luoteen suunnassa Vaarasenjänkän takana. Siellä virtaa Vaarasenjoki, johon yhtyvät monen järven laskupurot. Tällaisia järviä ovat Vaarasenjärvi, Salmijärvi ja Långsjön. Muita nimellä esiintyviä mutta laskujoettomia karttajärviä ovat vielä Saarijärvi, Kortetjärvi, Kirkasjärvi, Ahvenjärvi, Iso Haukijärvi ja Pieni Haukijärvi. Erikoisin järvi on Tavijärvi, jossa sijaitsee entinen kesäkalmisto [7]. Myös Atjekjauren saaressa sijaitsee kesäkalmisto [8].[6][3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Atjekjoki (SE741937-171997) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Atjekjoen yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Atjekjoen joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Atjekjoki (Excel-lomake nro 34679), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 21.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ 94:1 https://pub.raa.se/visa/objekt/lamning/6e185d05-c9be-428e-87f9-9b14faecb55a (Tavijärven kalmisto) Fornminnessök. 10.2.2018. Tukholma: Riksantikvarieämbetet. Viitattu 27.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ 97:1 https://pub.raa.se/visa/objekt/lamning/3ab53d20-dd05-4b5e-a891-b34025e72d77 (Atjekjauren saaren kalmisto) Fornminnessök. 28.7.2020. Tukholma: Riksantikvarieämbetet. Viitattu 27.1.2021. (ruotsiksi)