Athenen temppeli (Smyrna)
| Athenen temppeli | |
|---|---|
| Sijainti | Vanhan Smyrnan arkeologinen alue, İzmir, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 700–580 eaa. |
| Tyylisuunta | aiolialainen |
 |
|
Athenen temppeli oli antiikin aikainen Athenelle omistettu kreikkalainen temppeli Vanhassa Smyrnassa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä İzmirissä Turkissa. Se on itäisten kreikkalaisalueiden varhaisin tunnettu monumentaalitemppeli.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Athenen temppeli rakennettiin useassa vaiheessa geometrisella ja arkaaisella kaudella noin vuosina 700–580 eaa. Tämä tekee siitä itäisten kreikkalaisalueiden varhaisimman tunnetun suurikokoisemman temppelirakennuksen. Temppeli on ajoitettu ensi sijassa rakennustekniikan ja paikalta löydetyn korinttilaisen keramiikan perusteella. Sen omistaminen Athenelle tiedetään sieltä löydettyjen votiivilahjojen perusteella.[1][2]
Temppelistä on tunnistettu kolme päärakennusvaihetta. Vaihe I ajoittuu myöhäiselle geometriselle kaudelle noin vuosiin 725–700 eaa. ja vaihe II varhaiselle arkaaiselle kaudelle noin vuosiin 675–640 eaa.[1] Vaihe III, johon yleensä sijoitetaan temppelin naoksen eli cellan rakentaminen, ajoittuu noin vuosiin 640–610 eaa. Toisaalta cellaa on ehdotettu myös myöhemmäksi ja rakennetuksi vasta 500-luvulla eaa.[1]
Temppeli tuhoutui noin vuonna 600 eaa. Lyydian kuninkaan Alyattes II:n johtamassa hyökkäyksessä. Se saattoi olla tuossa vaiheessa keskeneräinen. Tämän jälkeen rakennus kunnostettiin noin vuosina 590–580 eaa. Paikka säilyi kulttikäytössä noin vuoteen 545 eaa., jolloin persialaiset tuhosivat sen uudelleen. Tämän jälkeen pyhäkkö hylättiin.[1][2][3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppelirakennus sijaitsi Vanhan Smyrnan pohjoisosassa lähellä kaupunginmuuria ja sen koillisporttia. Se oli sijoitettu sitä varten rakennetulle temenos-pengerrykselle. Temppelin stylobaatin koko oli noin 19 × 32 metriä. Temppelin peristasiksen pylväiden määrästä ja sijoittelusta on erilaisia tulkintoja. Erään teorian mukaan länsipään lyhyellä sivulla olisi ollut kuusi pylvästä (heksastyyli) ja eteläpuolen pitkällä sivulla 11 pylvästä, mutta pohjois- ja itäsivu olisivat olleet ilman pylväitä. Toisen teorian mukaan pylväitä olisi ollut 8 × 14, mukaan lukien itä-, länsi- ja eteläsivut, mutta tässäkin tulkinnassa pitkä pohjoissivu olisi ollut ilman pylväitä. Temppelin naoksen sisällä on saattanut olla yksi tai kaksi riviä pylväitä.[1]
Temppeli edusti löydettyjen kapiteelien perusteella (proto)aiolialaista tyyliä. Kapiteeleissa oli pystysuorat voluutat, joiden välissä oli palmetit. Ne saattavat perusta Lähi-idästä tulleisiin vaikutteisiin.[1] Nykyisin temppelin paikalle on pystytetty malliksi ja muistomerkiksi muutamia suuria moderneja aiolialaisia pylväitä.
Temppelille johti porrastettu ramppi. Temenoksen eteläsivulla oli kaksi stoaa eli pylväshallia ja niiden välissä propylon.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Smyrna, Temple of Athena (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SMYRNA (Izmir) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.16, 14.646.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cook, J. M. & Nicholls, R. V. & Pyle, D. M.: Old Smyrna Excavations: The Temples of Athena, s. iii–xxviii, 1-214. (Supplementary Volumes, No. 30) The British School at Athens, 1998. Teoksen verkkoversio.