Asynkroninen sarjaliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Asynkroninen sarjaliikenne on tietokoneiden ja elektroniikkalaitteiden keskenäisessä kommunikaatiossa käytetty sarjaliikennemuoto. Asynkroninen sarjaliikenne toimii yhdellä signaalilla kuhunkin suuntaan toisin kuin synkroninen sarjaliikenne, jossa on erillinen tahdistussignalointi.

Asynkronisen sarjaliikenteen periaate ja signaalimuoto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Signaali on seuraavan kuvan mukaista, jossa muotona on start + 8 dataa + stop, tyypilliseltä sarjaliikennepiiriltä katsottuna:

signaalin muoto, esimerkki

Kun liikennettä ei ole, linja lepää mark-tilassa ("1", hiljainen idle-tila). Liikenne alkaa start-bitillä (space-tila, "0"). Databitit tulevat start-bitin jälkeen vähemmän merkitsevästä enemmän merkitsevään, tosin kuvassa ne on esitetty binääriluvun kirjoitusjärjestyksen kannalta takaperoisessa järjestyksessä. Tämän jälkeen tulee "stop-bitti ("mark", "1"). Välissä voi olla ennen stop-bittiä vielä pariteetti-bitti (engl. parity).

Sarjaliikennenopeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä sarjaliikenteen nopeuksia ovat 300 bit/s, 600 bit/s, 1 200 bit/s, 2 400 bit/s, 4 800 bit/s, 9 600 bit/s, 19 200 bit/s ja 38 400 bit/s. IBM-PC-koneissa yleinen suurin sarjaliikennenopeus on ollut 115 kbit/s.

Sarjaliikenteen fyysiset tasot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysiset signaalitasot lähetetään yleensä laitteelta toiselle RS-232 tai RS-485 mukaisina. RS-232-linjalla "mark"-tila kulkee alhaisena jännitetasona, mikä tarkoittaa negatiivista jännitettä, jossa polariteetti toisin päin kuin sarjaliikennepiirillä on tavallisesti).

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.