Asveija
| Asveija valkoven. Асвейскае ven. Освейское |
|
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Valko-Venäjä |
| Alue |
Vitsebskin alue, Verh’njadzvinskn piiri |
| Piiri |
Vitsebskin alue, Verh’njadzvinskn piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Sinjajan valuma-alue |
| Laskujoki | Sinjaja |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 129,8 m [1] |
| Pituus | 11,4 km [1] |
| Leveys | 7,8 km [1] |
| Rantaviiva | 33,4 km [1] |
| Pinta-ala | 52,8 km² [1] |
| Tilavuus | 0,104 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 2,5 m [b] |
| Suurin syvyys | 7,5 m [1] |
| Valuma-alue | 259 km² [1] |
| Saaria | 1 [1] |
 Asveija |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Asveija tai Asveiskaje vozera (valkoven. Асве́йскае, Асве́йскае возера; ven. Освейское, Осве́я, Освей, Osveiskoje, Osveja, Osveiji; latv. Asvejas ezers) on järvi Valko-Venäjällä Vitsebskin alueen Verh’njadzvinskn piirissä. Järvi on Valko-Venäjän toiseksi suurin järvi.[1][b]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asveija on 11,4 kilometriä pitkä, 7,8 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 52,8 neliökilometriä eli 5 280 hehtaaria. Järven rantaviivan pituus on 33,4 kilometriä ja järven muoto on pyöreähkö ja se on vailla lahtia tai niemiä. Järven länsiosassa sijaitsee suuri saari Manastyrštšuna (Манастыршчына), jonka pinta-ala on 485 hehtaaria. Se on Valko-Venäjän suurin saari. Järvessä ajelehtii myös koillisrannasta irronneita turvesaaria, jotka rantautuvat eri rannoille. Järvi on rannoiltaan matala ja järven keskisyvyys on 2,5 metriä. Syvimmät syvänteet ovat 7,5 metriä syviä. Alue, joka on matalampi kuin 2 metriä, kattaa järven pinta-alasta noin 70 %. Järvenpohja on savilietettä, mutta järven koillisrannat ovat hiekkarantoja. Järven ranta-alueet ovat voimakkaasti ruohottuneet. Etelärannassa sijaitsee pieni taajama Asveja (Асвея) ja muualla järven ympäristössä kylät Tšpaeyski (Чапаеўскі), Vjalikaje Sjalo (Вялікае Сяло), Asveitsa (Асвеіца) ja Kantšany (Канчаны).[b][a][c][2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on eutrofinen järvi, jonka näkösyvyys on 2,3 metriä. Veden mineraalipitoisuus on 200–250 milligrammaa litrassa vettä. Matalan järven rantavyöhyke on vesikasvillisuuden valloittamaa pitkin 350–400 metriä leveää rantakaistaletta. Yli kolmemetriä syvät kohdat ovat vapaan veden alueita. Järven koillisrannat kasvavat turvetta ja se muodostaa veteen kelluvia hetteikköjä, jotka saattavat irrottuaan kelluva järvellä vapaana. Turvesaaret ovat erityisesti lintujen suosiossa. Lumme on järvellä yleinen vesikasvi.[a]
Järvessä elää monia kalalajeja. Niitä ovat esimerkiksi hauki, säyne, karppi, salakka, mutakala, made ja kuha, sekä joitakin Rutilus-suvun kalalajeja. Rannoilla elävä myös majava ja piisami. Pesiviä vesilintuja ovat esimerkiksi kyhmyjoutsen, pikkulokki, sinisorsa, tukkasotka, haapana, punasotka ja nokikana. Järven lokkipopulaatio, jossa elää tuhansia lokkeja, on Valko-Venäjän suurin. Syksyisin ja keväisin järvi houkuttelee muuttolintuja, joita vierailee järvellä kiihkempänä aikana yli kymmenen tuhatta yksilöä vuorokaudessa. Kiinnostavimmat muuttajat ovat metsähanhi ja tundrahanhi.[a]
Järvi on ekologisesti tärkeä lintujärvi, jota yritetään suojella umpeenkasvun aiheuttavilta muutoksilta.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asveijalla on toimitettu järvenlasku vuonna 1929, kun ympäröivien suoalueiden turvetuotantoa oltiin käynnistämässä. Yläjuoksun järvien välille kaivettiin suuret johto-ojat, joista suurin on Degtjarjovkan (Дегтярёвка) kanava, ja samalla Vydrankan (Выдранка) laskukanavaa oikaistiin. Järven vedenpinta laski jyrkästi ja se on pääsyy järven umpeenkasvulle. Myöhemmin vuonna 1951 vedenpintaa on yritetty nostaa rakentamalla sen luusuaan säännestelypato.[b][a]
Järven saari oli ennen nimeltään Dunanem (Дунанем) tai Du (Ду). Saaressa sijaitsi kylä, jossa sijaitsi tunnettu kirkko. Neuvostoaikana saarta vielä hyödynsi maatalouskollektiivi, mutta nykyään saaria on autio. Se on rauhoitettu villieläinten turva-alueeksi ja sinne matkustamista säännöstellään.[a]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asveija sijaitsee Sinjajan valuma-alueella. Sinjaja on Velikajan sivujoki ja kuuluu Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Asveijaan laskee 16 jokea, ojaa tai kanavaa, joista Vydrinka (Выдринка) on suurin. Viereisen järven Ormejan (Ормея) laskukanava on Degtjarjovka (Дегтярёвка). Järven laskujoki on Sinjaja, jonka laskuoja virtaa järveltä kohti pohjoista. Järven valuma-alueen pinta-ala on 259 neliökilometriä.[b][c][2]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Освейское, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b c d e Teksti on osittain käännös valkovenäläiskielisestä artikkelista be:Асвейскае, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus sekä asutus on tarkistettu Google Earth-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asveija Wikimedia Commonsissa
