Astute-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astute
Luokan nimikkoalus HMS Astute palaa Clyden tukikohtaan maaliskuussa 2012.
Luokan nimikkoalus HMS Astute palaa Clyden tukikohtaan maaliskuussa 2012.
Tekniset tiedot
Uppouma 7 000 t (pinnalla)
7 400 t (sukelluksissa)
Pituus 97 m
Leveys 11,3 m
Syväys 10 m
Nopeus 29+ solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 98
Aseistus
Meritorjunta 6 x 21" torpedoputkea

Astute-luokka on Britannian kuninkaallisen laivaston seitsemän ydinsukellusveneen muodostama alusluokka. Luokan aluksista kolme on otettu palvelukseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Lopuista neljästä kolmen köli on laskettu ja yhden rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Trafalgar-luokan toisen tuotantosarjan, josta lopulta syntyi Astute-luokka, suunnittelu aloitettiin kesäkuussa 1991. Britannian puolustusministeriö ilmoitti 17. maaliskuuta 1997 tilaavansa kahdella miljardilla punnalla kolme sukellusvenettä sekä virallisti Astute-luokan nimen. Tilaus allekirjoitettiin 26. maaliskuuta GEC-Marconin kanssa, ja sen tytäryhtiö VSEL (nykyinen BAE Systems Submarine Solutions) valmistaisi alukset. Luokan alusten piti korvata viisi Swiftsure-luokan alusta sekä kaksi vanhinta Trafalgar-luokan alusta.[1] Kaikki poistettavaksi suunnitellut alukset poistuivat palveluksesta vuoden 2011 loppuun mennessä, vaikka palvelukseen saatu vain yksi uusi alus.

Asejärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksella on kuusi 21 tuuman torpedoputkea. Luokan aluksissa on tilat 38 ohjukselle, ja ne on normaalisti suunniteltu varustettavan 24 Spearfish-torpedolla ja neljällätoista Tomahawk IV -risteilyohjuksella. Risteilyohjukset mahdollistavat iskun 1 600 kilometrin päähän. Lisäksi kukin torpedo voidaan korvata kahdella Stonefish-miinalla.[2]

Alusten päävoimanlähteenä on painevesireaktori Rolls-Royce PWR2 (Core H), joka on suunniteltu alun perin Vanguard-luokan aluksille. Sen käyttöikä kaksi kertaa aiemman version käyttöikää suurempi, ja on arvioitu, että luokan alukset voivat kiertää maapallon 40 kertaa ilman tankkausta. Reaktorin suuren koon vuoksi Astute-luokan alukset ovat noin 30 prosenttia suurempia kuin edeltäneet Trafalgar-luokan alukset.[3]

Elektroniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksille suunniteltiin uusi taistelunjohtojärjestelmä ACMS (engl. Astute Combat Management System), joka on paranneltu versio Trafalgar-luokassa käytetystä SMCS-järjestelmästä (engl. Submarine Command System). Järjestelmä kerää tiedot sukellusveneen järjestelmistä ja esittää ne tilannekuvana.[2]

Aluksille on asennettu Atlas Hydrographic DESO 25 -tarkkuuskaikuluotain, kaksi optronista CM010-periskooppia. Lisäksi aluksilla on Thales Underwater Systemsin tyypin 2076 kaikuluotain, joka muodostaa etsintä- ja maalinosoitusjärjestelmän. Aluksessa on myös Raytheon Systemsin Successor-tunnistusjärjestelmä.[3]

Astute-luokan sukellusveneet[4]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
HMS Astute BAE Systems Submarine Solutions, Barrow-in-Furness 31. tammikuuta 2001 8. kesäkuuta 2007 27. elokuuta 2010 -
HMS Ambush BAE Systems 22. lokakuuta 2003 6. tammikuuta 2011 1. maaliskuuta 2013 -
HMS Artful BAE Systems 11. maaliskuuta 2005 17. toukokuuta 2014 joulukuu 2015
18. maaliskuuta 2016 (palvelus)
-
HMS Audacious BAE Systems 24. maaliskuuta 2009 - 2018
HMS Anson BAE Systems 13. lokakuuta 2011 - 31. elokuuta 2022[5]
HMS Agamemnon BAE Systems 18. heinäkuuta 2013 - 2022 Rakenteilla
HMS Ajax BAE Systems - - 2024 Rakenteilla
  • Beedall, Richard: Significant Ships: Astute Calss Submarines - A Quantum Leap in Capability for the 'Silent Service'. Seaforth World Naval Review 2011, 2010, 2. vsk, s. 84-101. Great Britain: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-84832-075-8 (englanniksi)
  • Dr Willett, Lee: Update - Submarine Combat Management Systems: Managing the underwater battlespace - The role of the modern submarine CMS. Naval Forces International Forum for Maritime Power, 2022, XLIII. vsk, nro VI, s. 18-22. Mönch Verlagsgesellschaft mbH. ISSN 0722-8880 (englanniksi)
  1. Beedoll, Richard s. 85-86
  2. a b Beedoll, Richard s. 94
  3. a b Beedoll, Richard s. 93
  4. Naval-technology.com
  5. Willett 2022 s. 18

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]