Asterix gallialainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Asterix gallialainen (ransk. Astérix le Gaulois) on ensimmäinen Ranskassa, ja 18. Suomessa julkaistu Asterix seikkailee -albumi. Se julkaistiin vuonna 1961 Ranskassa, ja vuonna 1974 Suomessa.

Albumista on julkaistu Suomessa kolmas painos vuonna 2008. Albumin pohjalta on vuonna 1967 valmistunut piirretty elokuva Asterix – pieni suuri mies Galliasta[1].

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Juonen keskiössä on tietäjä Akvavitixin taikajuoma. Roomalaiset ovat piirittäneet kylää jo vuosia ilman menestystä, ja Periferiumin leirin komentaja Caius Bonus päättää selvittää, mikä tekee gallialaisista niin voittamattomia. Kylään lähetetään vakooja, gallialaiseksi naamioitunut legioonalainen Caligula Minus. Tämä saakin pian selville, että kyläläisten voimat ovat peräisin tietäjän valmistamasta taikajuomasta. Vieraan kunniaksi järjestetyissä juhlissa Caligulan tekoviikset kuitenkin paljastavat hänet roomalaiseksi ja hän pakenee takaisin leiriinsä.

Seuraavaksi roomalaiset kaappaavat tietäjä Akvavitixin, jolta lahjomalla ja kiduttamalla yritetään saada taikajuoman resepti. Komentaja Caius Bonuksen salainen suunnitelma on, että taikajuoman avulla hänestä tulee koko Rooman hallitsija. Leiriin huomaamatta päässyt Asterix kuulee Bonuksen ja Hygienicuksen juonen. Hän päättää Akvavitixin kanssa huijata roomalaisia: Akvavitix valmistaa sellaista taikajuomaa, jonka vaikutuksesta roomalaisten parta ja hiukset alkavat kasvaa hallitsemattomasti.

Akvavitix lupaa tehdä hiustenkasvun lopettavaa vastamyrkkyä, mutta samalla hän keittää teltassaan pienen annoksen myös taikajuomaa itselleen ja Asterixille, jotta he pääsisivät pakenemaan leiristä. Juuri heidän paetessaan portista heitä vastaan tulee kuitenkin suuri roomalainen sotilasosasto ja sen mukana itse Julius Caesar. Hän ei ole mielissään nähdessään sekaannukseen joutuneen leirin partaisine sotilaineen. Asterixilta hän saa kuulla myös Caius Bonuksen salajuonesta Caesarin päänmenoksi. Niinpä Caesar lähettää koko Bonuksen varuskunnan Mongoliaan ja päästää kiitokseksi gallialaiset vapaaksi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tarinassa esiintyviä hahmoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan sankariparina toimii oikeastaan Asterix ja tietäjä Akvavitix; Obelixilla on tarinan alun jälkeen pienempi rooli. Heidän sekä päällikkö Aladobixin ja bardi Trubadurixin lisäksi albumissa esiintyy seuraavia nimeltä mainittuja hahmoja:

  • Caius Bonus (Periferiumin leirin sadanpäämies)
  • Julius Luxus (roomalainen upseeri)
  • Caligula Minus (legioonalainen ja vakooja)
  • Marcus Hygienicus (roomalainen upseeri)
  • Tullius Opus (roomalainen aliupseeri)
  • Julius Caesar (Rooman itsevaltias)
  • Asterix Gallialainen, suom. Outi Walli; 1. p., Sanoma, 1974; 2. p. Sanomaprint, 1992; 3. p., Egmont Kustannus, 2008, 48 s. ISBN 978-952-469-881-8


Tämä sarjakuvaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.