Aslak Hætta
| Aslak Jacobsen Hætta | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. tammikuuta 1824 |
| Kuollut | 14. lokakuuta 1854 |
Aslak Jacobsen Hætta (24. tammikuuta 1824 Koutokeino – 14. lokakuuta 1854) oli yksi Koutokeinon kansannousun johtajista. Hætta kuului radikaaliin lestadiolaiseen Koutokeinon hurmos -liikkeeseen. Työkseen hän kasvatti poroja. Hänet tuomittiin kuolemaan 14. lokakuuta 1854 kahdesta murhasta, pahoinpitelyistä ja tuhopoltosta.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aslak Hætta syntyi Koutokeinossa vuonna 1824. Syy Aslak Hættan osallisuudelle Koutokeinon kapinassa oli alueella levinnyt lestadiolaisuus ja sen lieveilmiönä syntynyt Koutokeinon hurmos -liike. Hætta liittyi hurmosliikkeeseen, joka joutui ongelmiin liikkeen jäsenien häirittyä kirkkotoimituksia ja pahoinpideltyä pappeja helmikuussa 1852. Tapauksen jälkeen 22 saamelaista liikkeen jäsentä tuomittiin eri mittaisiin tuomioihin, mutta erityisen kalliiksi osoittautui oikeuskulujen korvaaminen. Tuomittujen joukossa oli Aslak Hættan lisäksi hänen vanhempi veljensä Mathis Jacobsen Hætta. Aslak Hætta tuomittiin 20 päivän vankeuteen, mutta oikeudenkäynnin kuluessa hän oli ollut vangittuna jo 8 kuukautta. Lisäksi oikeudenkäyntikulujen maksamiseksi hänen porojaan uhkasi pakkohuutokauppa.[1]
8. marraskuuta 1852 Hætta johti noin 35 aikuista miestä ja naista sekä 22 lasta Koutokeinoon. Siellä he ottivat vankeja sekä tappoivat paikallisen poliisi Lars Johan Buchtin ja kauppias Carl Johan Ruthin käyttäen aseinaan halkoja ja puukkoja. Paikallinen kauppa poltettiin ja suunnitelmana oli ilmeisesti myös kirkon poltto. Osa Koutokeinon asukkaista oli kuitenkin paennut paikalta etsimään apua muualta. Noin 16 miehen ja 3 naisen joukko lähtikin kapinallisia vastaan Clemet Gundersenin johdolla. Kahden joukkion kesken syntyi kahakka, mutta suuri osa Hættan kannattajista oli paennut ja kapinalliset köytettiin.[1] Seuranneen oikeudenkäynnin ja tuomioiden perusteella Aslak Hætta ja Mons Somby tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin vuonna 1854. Molempien päät irrotettiin ja ne päätyivät Oslon yliopistoon ja Aslakin pää vielä sittemmin Kööpenhaminan yliopistoon. Omaiset saivat päät takaisin vasta vuonna 1997, jolloin ne haudattiin Kåfjordin hautausmaalle.[2]
Yksityiselämä ja kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aslak Hættan isä oli Jacob Mathisen Hætta ja äiti Berit Aslaksdatter Sara. Hänellä oli myös Lars Jacobsen Hætta- ja Mathis Jacobsen Hætta -nimiset veljet, ja hän oli naimisissa Marit Persdatter Kurrakin kanssa.[1] Isoisänsä äidin Brita Olofsdotter Tornensiksen kautta hän oli myös laajalle levinneen Tornberg-pappissuvun jälkeläisiä.
Aslak Hætta on aiheena Armas Launiksen samannimisessä oopperassa[3], ja hän esiintyy hahmona Koutokeinon tapahtumista kertovassa vuoden 2008 elokuvassa[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Aslak Hætta Norsk Biografisk Leksikon. Viitattu 11.11.2013. (norjaksi)
- ↑ Aslak Jacobsen Hætta Store Norske Leksikon. Viitattu 11.11.2013. (norjaksi)
- ↑ Aslak Hetta Armas Launis -seura. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 11.11.2013.
- ↑ Kirsikka Moring: Saamelaiskapinasta tuli menestysfilmi Norjassa HS.fi. Viitattu 11.11.2013.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
