Askovis
Askovis on saamelaisen kertomusperinteen eräänlainen tricster-hahmo; pahantapainen vintiö, joka välttelee työntekoa ja enimmäkseen vain istuu toimettomana tulen äärellä, mutta joka toisaalta esiintyy esim. stállu-tarinoissa sankarina, joka nokkeluutensa ansiosta voittaa hirviön. Askovis-nimellä on selvä yhteys Kuun eteläsaamelaiseen nimitykseen aske.[1]
Askovis mainitaan Anders Fjellnerin julkaisemassa eeppisessä joiussa Kuun tyttärenä ja Áhcešeatnin poikana. Áhcešeatni ja Auringon (Beaivi) tytär Njávešeatni ovat maailman alkuaikojen myyttisiä olentoja. Edellinen sai pojan, jälkimmäinen tyttären. Kerran marjametsässä ollessaan naiset löivät vedon, jonka mukaan astiansa ensiksi täyteen saanut voittaisi pojan itselleen. Hävinnyt saisi tytön. Áhcešeatni huijasi panemalla sammalia astiaansa, voitti vedon ja lähti sitten kasvattipoikineen omille teilleen. Tämän jälkeen hänen pahuutensa yhä lisääntyi. Hän tuli Pohjatuulesta raskaaksi ja synnytti pojan nimeltä Atsits. Myös tämä teki kaikenlaista pahuutta, hoiti huonosti poroja, mutta sai lopulta rangaistuksensa herjattuaan Kuuta, äitiänsä, isää Aurinkoa kalpeammaksi. Tämän johdosta vetäisi Kuu hänet luokseen, ja Kuussa hänet tänä päivänäkin nähdään. On ilmeistä, että myöhemmän tarinaperinteen saamaton, mutta omalla tavallaan neuvokas kiusanhenki Askovis on Atsitsin myöhäinen perillinen ja kuuluu samaan traditioon. Kun stállu mainitaan joko Kuun pojaksi tai Áhcešeatnin puolisoksi, tarinoiden päähenkilöt stállu ja Askovis heijastavat kumpikin Kuun yleismaailmallisesti demonista tai ainakin ambivalenttia luonnetta.[1]
Tyypillisessä stállu ja Askovis -kertomuksessa stállu saa vangikseen Askovis-pojan, jota ryhtyy ensin lihottamaan. Askovis kuitenkin saa luulotelluksi stállulle tietävänsä hyvän keinon saada näkö ainutlaatuisen teräväksi: silmiin on valettava lyijyä. Stállu pyytää nyt Askovisia tekemään hänelle tämän palveluksen, mihin Askovis ensin muka vastusteltuaan suostuukin. Stállu sokaistuu, ja Askovisin on helppo paeta tämän luota pois tehtyään ensin vielä kaikenlaista kiusaa sokaistuneelle stállulle.[1]