Ashfallin fossiilikenttä
| Ashfallin fossiilikenttä | |
|---|---|
| Ashfall Fossil Beds | |
 Fossiilikentän ympäristöä. |
|
| Sijainti | |
  Ashfallin fossiilikenttä |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Yhdysvallat |
| Paikkakunta | Nebraska |
| Ajanjakso | Mioseeni |
| Korkeus | 525[1] m |
| Aiheesta muualla | |
Ashfallin fossiilikenttä on mioseeni epookin aikainen fossiiliesiintymä Yhdysvaltojen Nebraskan osavaltion koillisosassa Antelopen piirikunnassa. Fossiilikenttä syntyi 1 500 kilometrin päässä Idahon lounaisosassa sijainneen Bruneau-Jarbidge tulivuoren purkautumisen yhteydessä. Sen tuhka peitetti suuren alueen Nebraskan koillisosasta noin 12 miljoonaa vuotta sitten.[2][3]
Fossiilikentän löytäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen löysi vuonna 1971 paleontologi Mike Voorhies joka etsi sieltä maanpintaan tulleita fossiileja. Hän löysi kellanruskean luun joka pilkisti maasta. Kun hän harjasi sitä peittänyttä hiekkaa pois se osoittautui sarvikuonon poikasen kalloksi. Alueella tuhkakerros on paksumpi kun muualla koska se oli ollut kulhon muotoinen painauma joka on ollut tuolloin täynnä vettä. Osa eläimistä hukkui sinne yrittäessään lievittää tuhkan aiheuttamia tuskia.[3]
Eläinten kuoleminen ja peittyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa alueen eläimistä luultavasti selvisi varsinaisesta purkauksesta, mutta ne kuolivat myöhemmin lasipitoisen tuhkan tuhottua niiden keuhkot. Ensin kuolivat linnut ja pienimmät eläimet, joiden keuhokapasiteettikin oli pieni ja niiden jäänteet löytyivät alimmista kerrostumista.[3] Ehkä 3–5 viikon kuluessa kuolivat suurimmat eli sarvikuonot. Kuolleet eläimet peittyivät hitaasti tuulen kuljettamaan tuhkaan. Suuri osa jäännöksistä on kuolinasennoissaan, vaikka joissakin on merkkejä raadonsyöjien tekemistä vahingoista.[2] Alueelta löydetyt eläimien luurangot ovat säilyneet kokonaisina kun yleensä fossiilit ovat yksittäisinä luina. Siellä on säilynyt myös kasviston jäänteitä ja siemeniä.[3]
Löydetyt lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fossiilikentältä löytyneestä 17 lajista 12 on nisäkkäitä. Maanisäkkäiden fossiloituneita luurankoja on löydetty yli kaksi sataa.[4]
- Pliohippus pernix
- Neohipparion affine
- Pseudhipparion gratum
- Protohippus simus
- Cormohipparion occidentale
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Feature Detail Report for: Ashfall Fossil Beds State Historical Park Geographic Names Information System – United States Geological Survey. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b The Ashfall Story Ashfall Fossil Beds State Historical Park. University of Nebraska State Museum. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Cook, Terri: Benchmarks: June 1977: First Excavations at Nebraska's Ashfall Fossil Beds Earth magazine. 31.5.2017. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Ashfall Animals Ashfall Fossil Beds State Historical Park. University of Nebraska State Museum. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ashfall Fossil Beds Atlas Obscura. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
- Gambino, Megan: Evolution World Tour: Ashfall Fossil Beds, Nebraska Smithsonian magazine. tammikuu 2012. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
- Nebraska’s Ashfall Fossil Beds offers look at prehistoric volcano fallout The Walking Tourists. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)