Asevaraston kukkulan taistelu
| Asevaraston kukkulan taistelu | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osa kuuden päivän sotaa | |||||
 Asevaraston kukkulan juoksuhautoja ja bunkkeri nykyisin.
| |||||
| |||||
| Osapuolet | |||||
| Komentajat | |||||
| Vahvuudet | |||||
|
500 |
? | ||||
| Tappiot | |||||
|
37 kaatunutta |
106 kaatunutta | ||||
Asevaraston kukkulan taistelu oli jordanialaisten puolustajien ja hyökkäävien israelilaisten laskuvarjojoukkojen välillä käyty taistelu niin sanotun Asevaraston kukkulan hallinnasta Itä-Jerusalemissa kuuden päivän sodan aikana 6. kesäkuuta 1967. Asevaraston kukkula oli puolustajien voimakkaasti linnoittama ja sen hallinnasta käytiin sodan ehkä kiivaimmat taistelut. Lopulta israelilaisten onnistui vallata kukkula. Puolustajia oli kaatunut 106 ja hyökkääjiä 37.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuden päivän sota alkoi Israeln ilmahyökkäyksellä Egyptin lentokentille 5. kesäkuuta 1967. Muut arabimaat yhtyivät sotaan. Jordanian kuningas Hussein liittyi sotaan sen ensimmäisenä päivänä. Israelin saavutettua merkittävän voiton muista arabimaista päätettiin ottaa hyökkäävämpi strategia myös Jordaniaa vastaan. Tilanne nähtiin mahdollisuutena vallata Jordanian hallitsema Itä-Jerusalem ja Länsiranta. Poliitikkojen kuitenkin vielä epäröidessä Moshe Dayan päätti johtaa joukkonsa hyökkäykseen.[1]
Eversti Mordechai ”Motta” Gurin johtama 55. laskuvarjorykmentti sai tehtäväkseen vallata arabialueet Jerusalemin vanhankaupungin pohjoispuolella. Tavoitteita olivat Jordanian poliisiakatemia, Asevaraston kukkula, Sheikh Jarrah ja American Colony. Näin vapautettaisiin myös Israelin hallitsema Hadassan sairaalan ja Heprealaisen yliopiston käsittävä enklaavi Scopusvuorella.[2] Laskuvarjojoukot jaettiin kolmeen iskuryhmään, joista yksi etenisi kohti Asevaraston kukkulaa.[3] Prikaatinkenraali Uzi Narkiss vaati iskua toteutettavaksi yöllä kello 02.00. Valtauksen oli sujuttava nopeasti eikä raskasta tykkitukea voinut käyttää kaupunkialueella.[2]
Jordanialaisia joukot koostuivat hyvin koulutetusta 3. jalkaväkiprikaatista. Sen erityisen arvostettu joukko-osasto oli majuri Mansur Krashnurin johtama 2. pataljoona. Jordanialaisilla oli vahvat linnoitetut asemat Scopusvuorella, joista yksi vahvimmista oli niin sanottu[2] Asevaraston kukkula[3]. Nimensä se oli saanut vanhasta brittiarmeijan asevarastosta. Israelilaisilla oli suhteellisen hyvä käsitys linnoituksista, mutta niiden tiedot olivat Etzionin prikaatin esikunnalla. Hyökkääville laskuvarjojoukoille ei jaettu yksityiskohtaista tietoa.[2]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliisiakatemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyökkäys alkoi yöllä kello 02.20. Hyökkääviin joukkoihin kuului 55. laskuvarjorykmentin kolme pataljoonaa, sekä yksi reservinä pidetty Etzionin prikaatin pataljoona. Yhteensä sotilaita oli noin 500. Taistelu alkoi nopealla tykistökeskityksellä. Hidsarutin rakennukselta Jerusalemissa valaistiin kohteita valonheittimillä. Etzionin prikaatin Sherman-panssarivaunut antoivat suoraa tulitukea. Ensimmäinen kohde oli jordanialaisen 2. pataljoonan 140 miehen komppanian puolustama poliisiakatemia. Komppaniaa komensi palestiinalainen kapteeni Suliman Salayta. Israelilaiset pääsivät läpi puolustajien piikkilangoista putkiraivaimia käyttäen. Juoksuhautoja vyörytettäessä he kärsivät suuria tappioita konekivääri- ja kranaatinheitintulessa. Puolustajien asemat jouduttiin valtaamaan hitaasti yksitellen käsikranaatein ja Uzi-konepistoolein. 90 minuutin taistelujen jälkeen israelilaiset olivat edenneet aivan kapteeni Salaytan komentopaikan tuntumaan. Salayta pyysi tykistökeskityksen omaan asemaansa ja vetäytyi joukkoineen Asevaraston kukkulalle. 17 hänen komppaniansa jäsentä oli kuollut ja 42 haavoittunut.[2]
Asevaraston kukkula
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankarimmat taistelut käytiin Asevaraston kukkulan omistuksesta. Kukkula oli poliisiakatemian jälkeen israelilaisten seuraava tavoite. Sen valtausta päätettiin yrittää kolmekärkisellä pihtihyökkäyksellä. Tulitukea saatiin edelleen Sherman-panssarivaunuilta. Niiden vaikutus pimeässä yössä jäi kuitenkin pieneksi. Jordanialaisia puolustajia johti majuri Mansur Krashnur. Vastarinta hyökkääjiä vastaan oli kiivasta. Taistelut jatkuivat yön yli aamun sarastukseen saakka. Valon lisääntyessä myös taistelut kiihtyivät entisestään. Israelilaiset etenivät nyt Sherman-vaunuillaan tuhoten jordanialaisia bunkkereita suoratulella. Yksi vaunu menetettiin jordanialaisten osumasta. Vaunu jätettiin myöhemmin paikalle muistomerkiksi. Lopulta israelilaisten onnistui vallata puolustajien viimeisetkin asemat kukkulalla.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taistelut olivat olleet veriset. Joskus taistelua on pidetty sodan ankarimpana. Jordanialaiset puolustajat olivat menettäneet 106 miestä kaatuneina ja vähintään saman verran haavoittuneina. Israelilaisten tappiot olivat 37 kaatunutta ja 150 haavoittunutta. Asevaraston kukkulan taistelun aikaan muut laskuvarjojoukot valtasivat Sheikh Jarrahin, American Colonyn ja Rockefeller-museon edeten edelleen Vanhankaupungin muurille.[2] Vanhakaupunki itsessään kukistui 7. kesäkuuta.[3]
Kukkulalla toimii nykyisin vuonna 1974 avattu museoalue.[4] Kukkulalla on vieraillut 200 000 henkilöä vuosittain ja sillä on kokoontunut esimerkiksi kuuden päivän sodan veteraaneja.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juusola, Hannu: Israelin historia, s. 135. Gaudeamus Helsinki University Press, 2014. ISBN 978-952-495-559-1
- ↑ a b c d e f g Simon Dunstan: The Six Day War 1967: Jordan and Syria, s. 51–57. Osprey Publishing, 2009. ISBN 978-1-84603-364-3 (englanniksi)
- ↑ a b c Simon Sebag Montefiore: ”53”, Jerusalem : kaupungin elämäkerta. Suomentanut Otto Lappalainen. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-39328-4
- ↑ Ammunition Hill Memorial Site & Museum The Jerusalem Foundation. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Melanie Lidman: Ammunition Hill closed, Six Day War vets protest The Jerusalem Post. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)