Asemanpuisto
Asemanpuisto (ruots. Stationsskvären), virallisesti asemakaavan mukaan Rautatientori (ruots. Jernvägstorget, nykymuodossa Järnvägstorget)[1] on yksi Turun puistoista. Vuonna 1895 valmistuneen puiston pinta-ala on 6 400 neliömetriä ja se sijaitsee nimensä mukaisesti Turun päärautatieaseman edustalla.[2] Puistokorttelia ympäröivät kadut ovat Ratapihankatu, Humalistonkatu, Läntinen Pitkäkatu ja Käsityöläiskatu.
Turun Asemanpuisto sisältyy yhdessä päärautatieaseman alueen kanssa Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tivolikenttänä olleen alueen käyttö muuttui, kun Turkuun saatiin rautatie ja asemarakennus valmistui 1876. Aseman edusta kivettiin vuonna 1893. Jäljelle jääneen rakentamattoman osan rakentamisesta keskusteltiin kaupunginvaltuustoa myöten. Pohdinta koski lähinnä sitä, tehdäänkö puistosta junalle kiirehtivien ihmisten tarpeita paremmin palveleva läpikulkupuisto vai suunnitellaanko siitä promeneeraukseen soveltuva puisto mutkittelevine puistokäytävineen. Kaupunginpuutarhuri Oscar Rudolf Gauffin teki useita suunnitelmia ja niille kustannuslaskelmat. Valtuusto hyväksyi suunnitelman, jossa puiston kolmelle sivulle istutetaan puurivit ja puistokäytävät soveltuvat nopeaan läpikulkuun.[2] Gauffinia pidetään ensimmäisenä varsinaisena Turun kaupunginpuutarhurina.[4]
Puiston rakentaminen alkoi vuonna 1894 ja se valmistui seuraavana vuonna. Puistokäytävistä tehtiin kuitenkin kaarevat, mutta niitä on myöhemmissä uudistustöissä suoristettu.[2]
Puistossa on kuvanveistäjä Matti Hauptin suunnittelema ja vuonna 1950 Turun kaupungille lahjoitettu Aino-patsas ja patsaan yhteydessä vesiallas. Patsas paljastettiin 1951.[5]
Puisto nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemanpuisto kuuluu Turun edustusviheralueisiin ja se hoidetaan päivittäin.[6] Lintujen ruokinta puistossa on aiheuttanut siisteysongelmia ja ruokinta on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Myös kaupunki on lopettanut jyväruokinnan. Ongelmana on ollut ihmisten linnuille tuoman ruuan määrä ja linnuille sopimaton, pilaantuva ruoka: silakkalaatikko ja koiranruoka eivät sovi linnuille[7] kuten eivät myöskään esimerkiksi leivonnaiset, maksalaatikko ja rosolli.[8] Kaikissa puistoissa ruokinta ei ole kielletty.[7]
Puiston nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemanpuisto on asemakaavassa virallisesti tori nimeltään Rautatientori. Alue on kuitenkin käytännössä puisto ja siellä olevassa nimikyltissäkin lukee Asemanpuisto. Nimenmuutosta ehdotettiin 1940-luvulla, mutta aloite pääsi raukeamaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rautatientori Turun kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ a b c Leino, Juha: Asemanaukio (Rautatientori, Asemanpuisto) 28.12.2011. Turun kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Turun rautatieympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Leino, Juha: Puistojen historiaa 28.12.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.7.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Aino 16.7.2013. Turun kaupunki. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Kesä-Turun puistot kukoistavat komeina. Turun Sanomat, 11.8.2012. Turun Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ a b Niemelä, Mirka: Lintujen talvi ihmisten armoilla. Turun Sanomat, 13.11.2003. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Tapana, Erja: Lintujen ruokinta tuhrii Asemapuistoa. Turun Sanomat, 6.8.2007. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.