Asaph Hall

Asaph Hall

Asaph Hall (15. lokakuuta 1829 Goshen, Connecticut, Yhdysvallat – 22. marraskuuta 1907^lähde?) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä. Hän teki havaintoja planeettojen kuista ja kaksoistähdistä ja määritteli kiertoratoja, Saturnuksen pyörähdysajan ja Marsin massan.^lähde? Hän löysi vuonna 1877 Marsin kuut Phoboksen ja Deimoksen^lähde?.

Työskenneltyään 16-vuotiaana kirvesmiehen oppipoikana Hall aloitti myöhemmin opinnot Central Collegessa McGrawvillessa New Yorkissa. Vuonna 1856 hän avioitui Angeline Stickneyn kanssa.^lähde?

Marsin kuiden löytämisessä käytetty kaukoputki.

Vuonna 1856 Hall aloitti työn Harvard College Observatoryssa Cambridgessa Massachusettsissa, ja hänestä tuli kiertoratojen laskemisen asiantuntija.^lähde? Hallista tuli vuonna 1862 avustava tähtitieteilijä US Naval Observatoryssa (USNO) Washingtoniin, ja vuonna 1863 hänet nimitettiin professoriksi. Hän toimi siellä vuoteen 1891. Vuosina 1895–1901 hän oli professorina Harvardin ja vuodesta 1901 Ann Arborin yliopistossa.

Hall sai 1875 vastuulleen USNO:n 66 cm:n (26 tuuman) tähtikaukoputken, joka oli aikansa suurin linssikaukoputki. Juuri tämän laitteen avulla Hall löysi Phoboksen ja Deimoksen. Hän havaitsi myös Saturnuksen valkean täplän, jota hän käytti planeetan pyörähdysajan laskemisessa. Vuonna 1884 Hall osoitti Saturnuksen Hyperion-kuun elliptisen kiertoradan taannehtivan noin 20° vuodessa. Hall tutki myös parallaksia ja Seulasten tähtien asemaa.^lähde?

Kuussa ja Phoboksessa sijaitsevat kraatterit on nimetty Hallin kunniaksi.^lähde?

Kirjallisuutta

• Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 435. Helsinki: Ursa, 2014. ISBN 978-952-5329-26-1

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asaph Hall Wikimedia Commonsissa

• Hall Memorabilia at the US Naval Observatory (Arkistoitu – Internet Archive)
• Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 435. ("Asaph Hall (1829–1907)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1