Arvo Ylpön muistomerkki
Arvo Ylpön muistomerkki eli Hopeinen puu on Helsingin Vallilassa sijaitseva, kuvanveistäjä Jukka Tuomisen toteuttama muistomerkki arkkiatri Arvo Ylpölle. Vuonna 2010 pystytetty muistomerkki sijaitsee Mäkelänkadun ja Hämeentien risteyksessä Lääkäritalon edustalla.
Muistomerkki muodostuu ovaalin muotoisesta sileäpintaisesta metalliosasta, josta nousee hopeoitu teräksinen puu sekä aukon läpi kasvava oikea pihlaja. Teos symboloi orgaanista kasvua ja elämän kiertokulkua, ja kuvaa siten vertauskuvallisesti Ylpön elämäntyötä lääkärinä.[1] Teräspuu on tehty muotin avulla kopioksi elävästä puusta.[2] Muistomerkkiin kuuluu lisäksi matala kivimuuri, johon on kirjattu Arvo Ylpön ja teoksen nimi.
Muistomerkin tilasi Suomen Lääkäriliitto, joka halusi sen toimitalonsa luo Helsingin Vallilaan. Helsingin kaupunkineuvottelukunta piti parempana sijoituspaikkana Meilahden sairaala-aluetta, joka olisi liittynyt lähemmin Ylpön elämäntyöhön.[3] Muistomerkistä julistettiin vuonna 2007 kaksivaiheinen kilpailu, johon saapui 140 ehdotusta. Voittajaksi valittiin toukokuussa 2008 kuvanveistäjä Jukka Tuomisen ehdotus Hopeinen puu.[4][2] Muistomerkki paljastettiin Lääkäriliiton perustamisen 100-vuotispäivänä 26. helmikuuta 2010.[5] Paljastuksen suoritti Arvo Ylpön leski Lea Ylppö ja tilaisuudessa puhui emeritusprofessori Kauko Kouvalainen.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hopeinen puu (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ a b Arvo Ylppö saamassa muistomerkin Helsinkiin Ilta-Sanomat 9.5.2008. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Arvo Ylpön muistomerkin paikasta keskustellaan (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 21.11.2003. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Arvo Ylpön muistomerkistä kilpailu (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 1.5.2007. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Lasse Kerkelä: Arkkiatri Arvo Ylppö sai muistomerkin Helsingin Vallilaan (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.2.2010. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Hopeinen puu kohosi Arvo Ylpön kunniaksi Lääkärilehti 26.2.2010. Viitattu 20.6.2018.