Arvo Pyhäluoto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvo Johannes Pyhäluoto (20. huhtikuuta 1923 Utajärvi[1]30. maaliskuuta 2005 Oulu[2]) oli insinööri ja opetusneuvos, joka toimi Kainuun keskusammattikoulun rehtorina.

Arvo Pyhäluodon vanhemmat olivat suntio Johan Herman Pyhäluoto ja Saimi Elisabeth Paavola ja puoliso vuodesta 1952 puutarhaopettaja Maire Maria Vyyryläinen. Pyhäluoto kävin ensin Oulussa VR:n konepajakoulun, josta hän valmistui veturinlämmittäjäksi, ja suoritti sitten teknillisen koulun Oulussa 1947 ja teknillisen opiston Turussa 1952. Ammattikoulunopettajaksi hän valmistui Hämeenlinnan opettajaopistosta 1962. Pyhäluoto työskenteli Vaalan Jylhämän voimalaitoksen työmaalla, Ruona ja Raahe -yhtiöiden toimistopäällikkönä ja käyttöinsinöörinä 1952–1955, TVH:n Oulun piirin koneinsinöörinä 1955–1960, Kajaanin ammattikoulun rehtorina 1960–1962 ja Kainuun keskusammattikoulun rehtorina vuodesta 1962. Opetusneuvoksen arvonimen hän sai 1982. Pyhäluoto oli myös sosiaaliministeriön alainen paineastiatarkastaja 1956–1964 ja merenkulkuhallituksen nimeämä alusten rungon tarkastaja vuodesta 1963. Hän oli Kainuun sotaveteraanipiirin puheenjohtaja 1988–1998.[1][2][3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Ammattikoulutus tarvitsee opiston": [60 vuotta huomenna], 1983, Kainuun Sanomat, 19.4.1983, s. 6
  • Opetusneuvos Arvo Pyhäluoto: Veteraaniasia saanut vain hyviä lupauksia: 70 vuotta huomenna, 1993, Kainuun Sanomat, 10.4.1993, s. 8
  • "Kyllä siitä miehen tuntee": Arvo Pyhäluodosta muotokuva Kainuun Ammatti-Instituuttiin, 2003, Koti-Kajaani, 1.–2.2.2003, s. 6