Arvo Junnila

Arvo Nestori Junnila (28. toukokuuta 1903 Kiikka – 10. helmikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, joka teki elämäntyönsä Suomi-yhtiön vakuutusmatemaatikkona ja pitkäaikaisena johtajana.

Arvo Junnilan vanhemmat olivat maanviljelijä Nestori Junnila ja Selma Maria Niemi. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tyrvään suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1923 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1928 ja lisensiaatiksi vuonna 1936 sekä väitteli tohtoriksi saksankielisellä väitöskirjallaan vuonna 1936. Junnila työskenteli matematiikan assistenttina Helsingin yliopistossa vuosina 1929–1933 ja Teknillisessä Korkeakoulussa vuosina 1932–1934, vakuutusyhtiö Suomen apulaismatemaatikkona vuosina 1933–1948, yliaktuaarina 1948–1953, apulaisjohtajana vuosina 1950–1953 ja toimitusjohtajana vuosina 1954–1970. Hän luennoi vakuutusmatematiikasta Tampereen yliopistossa vuosina 1975–1977. Lisäksi hän toimi sosiaaliministeriön vakuutusosaston asiantuntijana vuosina 1962–1970. Junnila toimi Suomen Aktuaariyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1947–1956 ja hänet kutsuttiin sen kunniajäseneksi vuonna 1976.

Hänen nuorempi veljensä on kokoomuspoliitikko Tuure Junnila.

Teoksia

• Über das Anwachsen einer analytischen Funktion in einer gegebenen Punktfolge, Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1936.
• Luokkatoverin muistelmia Kaarlo Sarkiasta, artikkeli teoksessa Satakunta – Kotiseutututkimuksia XIV, Satakuntalainen Osakunta, Vammala, 1948.
• Suomi-yhtiön seitsemäs vuosikymmen – katsaus Suomi-yhtiön toimntaan vuosina 1950–1959, kirj. Arvo Junnila & K. J. Kalliala, Suomi-yhtiö, Helsinki, 1960.
• Vakuutusmatematiikan perusteet, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, 1977.
• Vakuutusmatematiikkaa Suomessa 1922–1992, Suomen aktuaariyhdistys, Helsinki, 1994.