Arvioverotus (historiallinen)
Arvioverotus oli Itä-Suomen kaskitalouden aikainen verotusmuoto. Savossa nimitettiin 1500-luvulla arviopunnaksi yhtä veronahkaa vastaavaa pelto- ja kaskimaata. Tällaiseen maa-alaan voitiin kylvää kolme puntaa viljaa (yksi punta oli tavallisesti 6 pannia eli suuruusluokaltaan 280–430 litraa). Käytännössä kylväminen saattoi tapahtua siten, että kylvettiin perätysten yksi punta kauraa, yksi punta ohraa ja yksi punta ruista. Käkisalmen läänin pohjoisläänissä suoritettiin 1600-luvulla maaveroa veroruplan mukaan.[1] Verorupla vastasi alkujaan verotettavien tuotteiden rahallista arvoa.[2] Veroruplasta tuli myöhemmin arviorupla-niminen manttaaliin verrattava veroluku. Se oli käytössä Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa 1800-luvun lopulle saakka. Henkirahan eli henkiveron perusteena oli arviopää.[1]