Artur Alliksaar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artur Alliksaar
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Tartto [1]
Kansalaisuus virolainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliviro
Tuotannon kieliviro
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Artur Alliksaar (1923 Tartto, Viro – 1966 Tartto, Viro[2]) oli virolainen runoilija ja kääntäjä. Hän tuli laajemmin tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen, kun hänen esikoiskokoelman Tuul käib tantsimas sarapuu­saludes ilmestyi 1976 teoksessa Luule.[3]

Alliksaarin tuotantoa julkaistiin hänen eläessään ainoastaan näytelmä Nimetu saar. Hän asui vankeus- ja karkotusvuosia 1949–1958 lukuun ottamatta koko ikänsä Tartossa. Syynä vankeuteen oli taistelu saksalaisten joukossa vuosina 1941–1944. Hän palasi karkotuksesta Tarttoon salaa ja hankki elantonsa sekalaisilla töillä.[3]

Vaikka Alliksaarin runoja ei hänen elinaikanaan julkaistu, hänet kuitenkin tunnettiin kirjallisuuspiireissä. Runoja levitettiin kopioina, ja hänen kotonaan kokoontui runouden harrastajia, vielä hänen kuolemansa jälkeenkin hänen leskensä Linda Alliksaarin järjestämiin runoiltoihin.[3]

Alliksaari on virolaisen lyriikan keskeisimpiä nimiä mutta Suomessa huonosti tunnettu.[3] Hänen tuotantonsa on merkittävä saavutus modernissa virolaisessa kirjallisuudessa. Suomennoksia on julkaistu antologiassa Uusien sulkien kasvaminen: kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (Tammi 1984).[2]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nimetu saar, näytelmä, 1966
  • Olematus võiks ju ka olemata olla, koonnut ja valikoinut Paul-Eerik Rummo, 1968
  • Luule, koonnut Paul-Eerik Rummo, 1976
  • Väike luuleraamat, koonnut Paul-Eerik Rummo, 1984
  • Päikesepillaja, kootut runot, koonnut Urmas Tõnisson, jälkisanat: Arne Merilai, 1997, useita painoksia
  • Alliksaar armastusest, koonnut Paul-Eerik Rummo, 2002

Suomennettu tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alliksaarin runoja on julkaistu antologiassa: Uusien sulkien kasvaminen, toim. Pirkko Huurto, Paul-Eerik Rummo, Helsinki: Tammi 1984 ISBN 951-30-5991-X[4]

  • Aika, myös antologiassa: Tämän runon haluaisin kuulla osa 3, Helsinki: Tammi 2000 ISBN 951-31-1781-2
  • Ei häviä ajatus, elämän siemenet kätkevä: katkelma
  • Ilta-asujen konsertti: 1–5
  • Neljä etydiä: Etydi: I
  • Realistinen syysmysteerio
  • Totuusko olisi yksinkertainen!
  • Vaihtoehtoja
  • Voisihan olemattomuus olemattakin olla: 1–2

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Alliksaar, Artur”, Otavan kirjallisuustieto, s. 30. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. ↑ a b c d Tomi Moisio: Artur Alliksaar (Archive.org) Elo 2–3/2011. Tuglas-seura. Arkistoitu 26.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
  4. ↑ Artur Alliksaar, (Arkistoitu – Internet Archive) Päivittyvä luettelo Alliksaarin suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.10.2021, viitattu 22.11.2021
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artur_Alliksaar&oldid=21674683”