Arthur Sackler

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arthur Sackler
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1913
New York City, New York, Yhdysvallat
Kuollut26. toukokuuta 1987 (73 vuotta)
New York City, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti psykiatri, liikemies
Puoliso Else Finnich Jorgensen (1934−ero)
Marietta Lutze (1949−ero)
Jillian Lesley Tully (vih. 1981−)
Lapset 4

Arthur Mitchell Sackler (22. elokuuta 191326. toukokuuta 1987) oli yhdysvaltalainen psykiatri, yrittäjä ja taiteen keräilijä. Hän kokosi suuren omaisuuden lääketeollisuuden markkinoinnissa ja lääketieteellisen julkaisun kustantajana.

Sackler kasvoi Brooklynissä, opiskeli lääketiedettä ja työskenteli valmistuttuaan Credmoorin psykiatrisessa keskuksessa. Hän oli erityisen kiinnostunut psykiatrian ja biologian välisestä yhteydestä ja lääkkeiden käytöstä siihenastisten menetelmien eli sähköshokkihoidon ja psykoanalyysin sijaan.[1]

Sackler rahoitti opintojaan työskentelemällä copywriterinä William Douglas McAdams -nimisessä lääkkeiden markkinointiyrityksessä. Hän pärjäsi alalla hyvin ja osti koko yrityksen itselleen. Hän ymmärsi, että lääkemainonta pitää suunnata lääkäreille, ei potilaille. Sackler rikastui markkinoimalla Valiumia ja Libriumia. Mainostoimistotyön ohella hän kustansi lääketieteellistä aikakauslehteä Medical Tribune. Vuonna 1959 lehti tuomittiin korkean virkamiehen lahjonnasta.[1]

Vuonna 1952 Sacklerin veljekset ostivat pienen patenttilääkkeitä myyvän yrityksen nimeltä Purdue Frederick, myöhemmin Purdue Pharma. Sen tuotteet edistivät ruoansulatusta ja korvavaikun poistoa. Jokainen veljeksistä omisti kolmanneksen yrityksestä, mutta koska Arthur Sacklerilla oli jo oma markkinointiyritys ja lehti, hänellä oli Purduessa passiivinen rooli, kun taas nuoremmat veljet Mortimer ja Raymond olivat yhdessä toimitusjohtajia. Sacklerin kuoltua hänen veljensä tarjoutuivat ostamaan perikunnalta tämän osuuden Purduesta.[1]

Sacklerin leski on korostanut, että Arthur Sackler kuoli ennen kuin Purdue Pharma alkoi tuottaa OxyContinia, eivätkä pariskunnan tekemät lahjoitukset perustu kiistanalaisen opioidin myynnistä saatuihin varoihin.[2]

Sackler keräsi tuhansien taideteosten ja museoesineiden kokoelman. Hän perusti nimeään kantavat galleriat Metropolitan Museum of Artiin ja Princetonin yliopistoon, museon Harvardin yliopistoon sekä gallerian nimeltä Arthur M. Sackler Gallery of Asian Art in Washington, DC. Hän rahoitti myös lääketieteen opetusta Tel Avivin, New Yorkin, Clarkin ja Tuftsin yliopistoissa.[2]

Sacklerien nimi on poistettu opioidikriisin vuoksi useiden museoiden tiloista. Näin ovat ilmoittaneet muun muassa British Museum, Tate, jonka Sackler Octagon -galleria nimetään uudelleen, samoin New Yorkin Metropolitan-museo ja Pariisin Louvre.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sackler oli kolme kertaa naimisissa ja sai neljä lasta. Hänen vanhin tyttärensä Elizabeth (s. 1948) on historioitsija ja feministinen aktivisti.[4][5]

  1. a b c Patrick Rodden Keefe: The Family That Built an Empire of Pain New Yorker. 30.10.2017. Viitattu 24.11.2018.
  2. a b Dr. Arthur M. Sackler Sackler Org. Viitattu 24.11.2018.
  3. Riitta Koivuranta, British Museum poistaa Yhdysvaltain historian pahinta opioidikriisiä edesauttaneen Sacklerin nimen kaikista tiloistaan, Helsingin Sanomat 26.3.2022, viitattu 26.3.2022
  4. About the Benefactor Brooklyn Museum. Viitattu 25.1.2021.
  5. Joanna Walters: Meet the Sacklers: the family feuding over blame for the opioid crisis The Guardian. 13.2.2018. Viitattu 24.11.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]