Arthur Nordenswan
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Arthur Nordenswan ennen vuotta 1933. | |||
Maa: Ruotsi | |||
Olympialaiset | |||
Miesten ammunta | |||
Hopeaa | Tukholma 1912 | 50 m vapaapienoiskivääri, makuu, joukkue |
Arthur Georg Nordenswan (27. tammikuuta 1883 Tukholma – 29. joulukuuta 1970 Tukholma) oli ruotsalainen upseeri ja nuoruudessaan kilpa-ampuja. Sotilasurallaan hän toimi Saarlandin kansanäänestystä vuonna 1935 valvoneen ruotsalaissotilaista kootun valvontaryhmän komentajana ja Suomen talvisodan aikaan talvella 1940 ruotsalaisvapaaehtoisista kootun taisteluryhmä SFK:n komentajana Sallassa.
Sotilaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artur Nordenswan syntyi Tukholmassa. Hänen vanhempansa olivat kenraali Carl Otto Nordensvan ja Ebba Maria Wallenius. Valmistuttuaan upseeriksi hän toimi Svean henkikaartissa 1900-luvun alussa. Hän sai kapteenin arvon vuonna 1916 ja siirtyi vuonna 1921 Västernorrlandin rykmenttiin. Vuonna 1926 hänet ylennettiin majuriksi, ja hän siirtyi Norrbottenin rykmenttiin. Vuonna 1930 hän sai ylennyksen everstiluutnantiksi ja siirtyi vuonna 1932 Skaraborgin rykmenttiin. Sen jälkeen Nordenswanin sotilasura liittyi kansainvälisiin tehtäviin. Vuonna 1935 suoritettiin Saksassa Saarlandin kansanäänestys. Ruotsista komennettiin sotilasyksikkö valvomaan äänestysajankohtaa. Tämän jälkeen hänet ylennettiin everstiksi, ja hän jatkoi palveluaan Skaraborgin rykmentissä aina vuoteen 1942.[1]
Svenska Frivilligkåren - Talvisodan ruotsalaiset vapaaehtoiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuun lopussa 1939 käynnistyi talvisota Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Ruotsin hallitus salli suomalaisia autettavan materiaali-, sosiaalisen ja sairaanhoitoavun lisäksi ryhmällä vakinaisen väen upseereita ja vapaaehtoisia ruotsalaisia miehiä. Ruotsin hallitus vastusti ensin esitystä, mutta 11. tammikuuta 1940 hyväksyi ruotsalaissotilaita 8 000 asevelvollista ja 400 vakinaisen väen upseeria vapaaehtoisjoukoksi.[2] Pian ruotsalaisten aktivoitumisen jälkeen norjalaiset loivat vastaavanlaisen järjestön Norjassa. Norjan hallitus ei antanut lupaa kuitenkaan vakinaisessa palveluksessa olevien norjalaisupseerien värväytymiseen vapaaehtoisjoukkoihin. Perustettava norjalaisyksikkö alistettiin ruotsalaisyksiköiden komentoon.[3]
Tammikuun loppupuolella vapaaehtoisia eli Svenska Frivilligkåren-yksikköä oli noin 4 600 miestä. Joukot olivat hyvin varustettuja, mutta koulutukseltaan puutteellisia.[4] Tammikuu 1940 muodostui vapaaehtoisjoukolle koulutusjaksoksi, jossa keskityttiin hiihtotaidon kehittämiseen ja henkilökohtaisen fyysisen kunnon kohottamiseen.[5] Kenraaliluutnantti Ernst Linderistä tuli 22. helmikuuta Lapin Ryhmän komentaja.[6] Sallan suunnan puolustusta varten Frivilligkårenista muodostettiin taisteluryhmä SFK komentajanaan eversti Arthur Nordenswan.[5] Rauhan tullessa 13. maaliskuuta 1940 oli vapaaehtoisjoukon vahvuus 8 552 miestä, joista 727 norjalaisia.[7]
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordenswan kilpaili vuoden 1912 kesäolympialaisissa Tukholmassa ja oli siellä mukana saamassa hopeaa 50 metrin vapaapienoiskiväärin makuun joukkuekilpailussa. Lisäksi hän sijoittui kivääriammunnan 50 metrillä 16:ksi ja pienoiskiväärin 25 metrillä 28:ksi.[8]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vem är vem - Stockholmsdelen 1945 Projekt Runeberg. Viitattu 30.12.2019. (ruotsiksi)
- ↑ von Schmidt-Laussitz, 2008, s. 41–42
- ↑ von Schmidt-Laussitz, 2008, s. 45
- ↑ Sutela, 2002, s. 122–126
- ↑ a b von Schmidt-Laussitz, 2008, s. 71
- ↑ von Schmidt-Laussitz, 2008, s. 78
- ↑ Sutela, 2002, s. 129
- ↑ Arthur Nordenswan Biography and Olympic Results | Olympics at Sports-Reference.com (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sutela, Pauli: Kemissä, Peräpohjolassa ja Lapissa sotavuosina 1939–1945. (Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu) Kemi: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy, 2002. ISBN 952-90-4853-X
- von Schmidt-Laussitz, Nicolas; von Schmidt-Laussitz, Klaus-Jürgen: För Finlands frihet – Svenska Frivilligkåren 1939–1940. Luleå: svenskafrivilliga.com, 2008. ISBN 978-91-974775-5-0 (ruotsiksi)