Arthur Lundahl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arthur Alfred Lundahl, (15. marraskuuta 1844 Oulu24. heinäkuuta 1879 Tampere) oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä. Hän oli vuodesta 1874 naimisissa Selma Lundahlin (omaa sukua Heerman, s. 1853) kanssa, joka oli myös Suomalaisen Teatterin näyttelijä. Tästä avioliitosta heillä oli neljä lasta.[1]

Lundahlin vanhemmat olivat kaupunginviskaali Abraham Lundahl ja Catharina Charlotta Cajanus. Hän kävi pari luokkaa lukiota Kuopiossa ja ersosi sitten koulusta mennäkseen Helsingin teatterikouluun. Lundahl oli sitten avustajana Ahmanin ja Pousetten sekä Lindmarkin teatteriseurueissa ja järjesti 1866–1867 draamallis-soitannollisia iltahuveja maaseudulla. Vuonna 1866 Lundahl lähti merille ja palattuaan Suomeen hänet otettiin lokakuussa 1872 Suomalaisen Teatterin riveihin. [1]

Lundahl kuten hänen vaimonsakin sai alusta lähtien tehtäväkseen päärooleja. Häntä kuvailtiin huomattavan lahjakkaaksi ja voimakaspiirteiseksi mieheksi, jonka suonissa virtasi esivanhempiensa muukalaisveri. Hän liikkui näyttämöllä kuin kotonaan ja oli hyvin musikaalinen ja temperamenttinen. Hänen heikkoutenaan on pidetty puhetekniikan sameutta.

Lundahlin vuositulokseen on mainittu 2.500 markkaa vuonna 1877. Hän teki 1870-luvulla opintomatkan ulkomaille ja laajensi näin taiteellista näköpiiriään. 1870-luku oli muutenkin Lundahlin taiteellista nousukautta, mutta samalla hänen fyysinen kuntonsa heikentyi. Vuonna 1878 hän esitti Daniel Hjortissa nimiroolia Kuopiossa täpötäydelle katsomolle, mutta kesken vuorosanojen esityksen horjahti ja vietiin näyttämön taakse, jossa lääkäri totesi hänen saaneen vaikean halvauskohtauksen.

Viimeisen elinvuotensa Lundahl vietti sairaalassa. Lundahlin kuoltua hänen vaimonsa meni uudelleen naimisiin 1899 ja muutti Norjaan.

  • Suomen Kuvalehti, 16/1936. "Kaksi Tähdenlentoa Suomalaisen Teatterin syntyhistoriassa", Tuuli Reijonen.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 476.
  1. a b A. Th. Böök : Suomalaisen teatterin tienraivaajia. "Uskokaa pois, viipurilaiset, meistä tulee jotakin!", Aamulehti, 22.01.1939, nro 20, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot