Arsuf
| Arsuf/Apollonia | |
|---|---|
 Arsufin linnoitus ja satama |
|
| Sijainti | |
  Arsuf/Apollonia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio |
 Israel |
| Paikkakunta | Tel Avivin hallintoalue |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki/linnoitus |
| Kulttuuri |
antiikki ristiretket |
| Aiheesta muualla | |
Arsuf (arab. أرسوف, ’Arsūf) eli antiikin Apollonia (m.kreik. Απολλωνία; hepr. אפולוניה) on historiallinen ja arkeologinen kohde nykyisessä Israelissa. Hellenistisellä kaudella Apolloniana tunnettu tunnettu Arsuf sijaitsee lähellä Välimeren rannikkoa. Antiikin jälkeen paikka tunnettiin Arsufina ja etenkin ristiretkien aikaan tärkeänä linnoituksena.
Kohde
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arsuf eli Apollonia sijaitsee nykyisessä Israelissa Välimeren rannikolla. Ristiretkien aikaisen linnoituksen ja sataman rauniot sijaitsevat noin neljä kilometriä Herzliyyan kaupungista koilliseen. Ristiretkeläisten raunioiden eteläpuolella sijaitsevat antiikin kreikkalais-roomalaisen kaupungin rauniot.[1] Historiallinen Arsuf on nykyisin osa Apollonian kansallispuistoa.[2]
Lähellä raunioita sijaitsee myös nykyaikana perustettu pieni Arsufin kylä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin Apollonia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhempi Arsuf tunnettiin antiikinaikoina hellenistiseltä kaudelta lähtien Apolloniana. Joskus on oletettu, että kaupunki on rakennettu muinaisemman Rišpon-nimisen kanaanilaisen kaupungin paikalle. Arkeologista näyttöä tästä ei kuitenkaan ole. Kreikkalainennimi Apollonia on saatettu kuitenkin juontaa kanaanilaisesta jumala Rešefistä. Hellenistiläistyneet kanaanilaiset ovat mahdollisesti yhdistäneet vanhemman jumala Rešefin kreikkalaisilta omaksuttuun Apolloniin.[1]
Apollonian mahdollisena perustajana on pidetty seleukidihallitsijaa Seleukos IV Filopatoria, joka hallitsi vuosina 186–174 eaa. Myöhemmin sen valtasi todennäköisesti Juudean kuningas Johannes Hyrkanos. Esimerkiksi Josephus mainitsee sen myöhemmin yhtenä Aleksanteri Jannaioksen hallitsemista kaupungeista. Roomalaisten saavuttua alueelle kaupunki irrotettiin Pompeiuksen kaudella vuonna 68 eaa. hallinnollisesti muusta Juudeasta ja se ol yksi roomalaisen kuvernööri Gabinuksen jälleenrakennuttamista kaupungeista. Kaupunki kuului myöhemmin Herodesin ja Agrippa I:n valtakuntiin, sekä myöhemmällä roomalaiskaudella Juudean provinssiin. Bysantin valtakunnan kaudella kaupunki sai uuden nimen Sózousa (Σώζουσα).[1] Bysantin vallan kautta on pidetty kaupungin kukoistuskautena, jolloin se tunnettiin esimerkiksi lasintuotannosta ja vilkkaasta satamastaan.[2]
Arsuf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabien valloitusretkien jälkeen kaupunki tunnettiin Arsufina. Arabiankielinen nimi on johdettu vanhasta Rešefin jumalan nimestä.[3] Kaupunki pieneni Bysantin vallan aikaisesta kukoistuksestaan[2], mutta se oli edelleen arabivallan ensimmäisinä vuosisatoina yksi Palestiinan alueen tärkeimmistä linnoitetuista kaupungeista. Ristiretkeläiset valtasivat Arsufin Baldwin I:n johdolla vuonna 1101. Ristiretkeläiset kutsuivat paikkaa nimellä Azotus ja hallitsivat Arsufia vuoteen 1187 saakka, jolloin sen valtasivat Salah al-Dinin eli länsimaalaisittain Saladinin joukot.[3]
Kolmannen ristiretken aikana Arsuf oli näyttämö vuonna 1191 käydylle Arsufin taistelulle Rikhard Leijonamielen ja Saladinin joukkojen välillä. Taistelu päättyi ristiretkeläisten voittoon. Vaikka lopputuloksella ei sinänsä ollut väliä, se paransi ristiretkeläisten taistelutahtoa Hattinin taistelun suuren tappion jälkeen.[4] Richardin ja Saladinin solmittua rauhan Arsuf jäi ristiretkeläisten käsiin. Ristiretkeläiset rakennuttivat Arsufin linnoituksia uudelleen vuonna 1242. Muslimit valtasivat Arsufin viimeisen kerran vuonna 1265. Arsuf kukistui Egyptin mamelukkisulttaani Baibarsin piiritettyä sitä 40 päivää.[3] Baibars myös hävitytti Arsufin valtauksensa jälkeen.[1]
Historiallista Arsufia ei sen koommin asutettu. Myöhemmin Arsufiksi kutsuttu arabikylä sijaitsi jonkin matkaa historiallisen Arsufin ulkopuolella, ja se muodostui Sidna Alin moskeijan ympärille.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr–Az, s. 261–262. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
- ↑ a b c d Meet Apollonia National Park (Tel Arsuf) Israel Nature and Parks Authority. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c H. A. R. Gibb, J. H. Kramers, E. Levi-Provencal, J. Schacht: Encyclopaedia of Islam (vol. I A–B), s. 662. E.J. Brill, 1986. ISBN 90-04-08114-3
- ↑ Richard Overy: History of war in a hundred battles, s. 279–282. Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-939071-7 (englanniksi)